Etelä-Savon ympäristökeskus on antanut Savonlinnan uuden syväväylän ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) lausuntonsa, jossa keskus pitää tehtyä arviointia riittävänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että syväväylän siirtoa koskeva YVA-menettely on lopullisesti valmistunut. Menettelyssä ei ole otettu kantaa Laitaatsalmen, Kyrönsalmen tai Aholahden paremmuuteen syväväylän paikkana. Menettelyn kestäessä kuultiin lukuisia eri viranomaisia, yrityksiä sekä alueen asukkaita.

Vaikka menettely onkin ympäristökeskuksen mielestä riittävä ja saatu päätökseen, esittää keskus eräitä eväitä hankkeen jatkosuunnittelulle ja mahdolliselle lupakäsittelylle. Ympäristökeskus muun muassa esittää, että uuden väylän ruoppausten aiheuttamien sameutumishaittojen laajuutta tulisi jatkossa arvioida tarkemmin. Myös pohjasedimentin seurannan tulee olla ruoppausten aikana riittävän tehokasta.

Samoin ruoppausalueen kalastusselvitystä olisi edelleen tarkennettava. Keskuksen mielestä ennen mahdollisten väylätöiden aloittamista olisi alueen vedenalaiset muinaisjäännökset kartoitettava ja tehtävä järvenpohjan inventointi.

YVA-menettelyn kuluessa on käynyt ilmi, että Laitaatsalmen väylävaihtoehto saattaisi vaikuttaa Laitaatsillan Telakka Oy:n toimintaedellytyksiin. Tämän vuoksi ympäristökeskus toteaa, että jatkossa tarvitaan tarkempia selvityksiä näiden haittojen ehkäisemiseksi.

Lisäselvityksiä tarvitaan niin ikään puunuitosta uudessa tilanteessa ja mahdollisuudesta siirtää väylä Laitaatsalmessa vieläkin idemmäksi.

Diplomi-insinööri Olli Holm Merenkulkulaitokselta oli lukaissut ympäristökeskuksen tuoreen lausunnon pikaisesti ja toteaa paperin olevan asiallinen.

– Eikä siinä tullut vastaan itse asiassa mitään yllättävääkään, Holm kommentoi.

Mikäli Savonlinnan syväväylän siirtoa lähdetään viemään eteenpäin, niin seuraavaksi uudelle väylälle on haettava vesilupa Ympäristölupavirastolta. Holm huomauttaa, ettei Merenkulkulaitoksella ole vielä päätetty, viedäänkö Savonlinnan väylähanke lupaprosessiin.

Odotteleva vaihe johtuu Holmin mukaan muassa muassa siitä, että ainakin tässä vaiheessa hankkeen rahoitus on täysin levällään, eikä kenelläkään ole mitään tietoa, koska hanke voitaisiin käynnistää.

– Aivan ensimmäiseksi pitäisi nyt saada jonkinlaiseen haarukkaan väylänsiirron rahoitus. Koska hankkeen vesilupa on voimassa viisi vuotta, ei sitäkään kannata ryhtyä hakemaan niin sanotusti varastoon.

Olli Holmin mielestä väylähankkeen rahoituksesta pitäisi seuraavaksi saada jonkinlainen periaatepäätös. Nämä päätökset tehdään ministeriöissä ja viime kädessä valtioneuvostossa, koska kyseessä on näin iso rakennushanke.

Vesilupaa hakee Merenkulkulaitos, jos sitä joskus joku hakee, eli käytännössä Merenkulkulaitos hoitaa väylänsiirtohankkeen jatkosuunnittelun sekä lupaprosessin. Ja mikäli hanke toteutuu, niin Merenkulkulaitos myös toteuttaa käytännössä Savonlinnan uuden syväväylän.

Holmin mielestä syväväylän rahoitus on ongelmallinen asia.

– Meillähän ei laitoksena rahoituksen eteenpäin viemiseksi ole muita keinoja kuin esittää hanketta omalle liikenne- ja viestintäministeriölle. Ja mehän olemme kyllä tuoneet monessa yhteydessä esille, että Savonlinnan syväväylähanke pitäisi saada toteutettua. Ainakin omasta mielestäni Saimaan syväväylän siirto Savonlinnassa on tällä hetkellä sisävesien tärkeimpiä hankkeita, Holm toteaa.

– Ongelma on kuitenkin siinä, että rahaa odottaa monta muutakin samankaltaista investointia. Pyrimme saamaan Savonlinnan investoinnin Merenkulkulaitoksen seuraaviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin yhtenä hankkeena, mutta näiden hankkeiden käsittely on vielä aivan levällään, Olli Holm kertoo.

Risto Leppänen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu