Merenkulkulaitos tuntee jääneensä lapsipuolen asemaan Savonlinnan liikennejärjestelyjä kartoitettaessa. Ykköseksi on noussut ohitustien teko ja kakkoseksi toinen maantiesilta Kyrönsalmeen. Vasta hännillä on syväväylän siirto Laitaatsalmeen.

– Kyllähän tässä on ollut kaiken aikaa sellainen tunne, että laivaliikenne katsotaan vähempiarvoiseksi. Autoliikenne sanelee enemmän, toteaa väylä- ja satamatoimiston päällikkö, yli-insinööri Risto Lång. Hän on mukana Savonlinnan liikennepaketin aiesopimustyöryhmässä.

Merenkulkulaitos pelkää, että laivaväylä saattaa jäädä ikuisiksi ajoiksi kapoiseen Kyrönsalmeen, vaikka paikka on riskialttein kohta Saimaan syväväylällä.

– Kyllä siinä on sattunut suhteellisesti eniten onnettomuuksia. Onneksi ne ovat olleet aika pieniä, lähinnä johteisiin törmäämisiä. Vakavaa onnettomuutta ei ole vielä päässyt syntymään.

Savonlinna on todennäköisesti mukana Merenkulkulaitoksen uudessa väyläohjelmassa, yhtenä harvoista sisävesien kohteista. Kyrönsalmi–Laitaatsalmea pidetään Saimaan kanavan jälkeen merkittävimpänä hankkeena.

Lång kertoo ymmärtävänsä hyvin, että ohitustie on kaupungille tärkeä juttu, sillä keskustan läpi pitäisi päästä ajamaan sujuvammin. Sen sijaan hän suhtautuu varautuneesti toisen Kyrönsalmen sillan rakentamiseen.

– Jos syväväylä jää Kyrönsalmeen, molemmat sillat aukeavat yhtä usein kuin nykyinenkin. Suoranaista hyötyä ei saada.

Laivaväylän siirto ei ehtisikään mukaan ohitustien ensimmäiseen rahoituspakettiin, sillä sitä ajetaan valtion ensi vuoden budjettiin.

Merenkulkulaitokselta veisi kaksi vuotta suunnitella muutoksen yksityiskohdat. Laitaatsalmessa pitäisi päivittää tie- ja katusuunnitelmat, samoin olisi haettava vesilain mukainen lupa.

– Ensiksi pitäisi selvittää mallikokeilla väylän lopullinen paikka Laitaatsalmessa. Sen on oltava virtauksellisesti kelvollinen aluksille ja uitolle. Sen jälkeen vahvistetaan lopullinen tekninen suunnitelma, minkä perusteella lupaa haetaan, Risto Lång kuvaa.

Hänen mukaansa tositoimiin päästäisiin aikaisintaan 2005 tai 2006.

– Kustannusarvio pyörii tällä hetkellä 15–20 miljoonan euron luokassa, riippuen mikä siltavaihtoehto valitaan.

Kyseisellä rahalla saataisiin itäisen linjauksen mukainen väylä, uusi, korkea maantiesilta ja avattava rautatiesilta. YVA-menettelyssä painottui Rantalan luotsikiinteistön säilyminen ja telakka-alueen säästyminen.

Merenkulkulaitos tahtoo Laitaatsalmeen mieluiten 14 metriä korkean, avattavan sillan, jotta kaikki rahtilaivat ja purjeveneet pääsevät alitse. Avauksia tarvitaan paljon vähemmän kuin Kyrönsalmessa, jossa silta on kaksi metriä matalampi. Toisena vaihtoehtona Laitaatsalmeen on 16 metrin kiinteä silta, mutta siinä tapauksessa ne alukset, joiden kiinteä masto ei kaadu, joutuvat kiertämään Kyrönsalmen kautta. Tätä ei pidetä järkevänä. On pelkona, että jos luotsien käynnit Olavinlinnan liepeillä harvenevat, häviää myös tuntuma siihen, miten laiva käyttäytyy virtauksissa.

Viime vuonna Kyrönsalmen 12 metriä korkea maantiesilta avattiin 519 kertaa. Vanhan sillan aikaan 1999 nostoja oli 550: rahtialuksille 300 ja purjeveneille 250. Kyrönsalmen rautatiesilta aukaistiin noin 2 000 kertaa.

Lopullisen päätöksen mahdollisesta rakentamisjärjestyksestä tekee poliittinen koneisto. Äskettäin liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok) heitti kylmää vettä koko liikennepaketin niskaan. Hän ei uskonut, että tienteko alkaisi ainakaan 2003.

Tämänhetkisten tietojen mukaan Savonlinnan ohitustie, rautatien paikan muuttaminen, toinen maantiesilta ja syväväylän siirto maksaisivat noin 70 miljoonaa euroa.

Susanna Vihavainen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu