RSS-syötteet -> klikkaa tästä!
KAUPUNKISUUNNITTELU
RAHOITUS
VASTUSTUS
LUKIJOILTA
LÄHETÄ KUVA TAI TARINA

Kuvat: MMS-viestit "IS TEEMA" numeroon 13540. Palvelun hinta 0,70 EUR

Voit myös lähettää kuvan tai tarinan sähköpostilla osoitteeseen 'is.teema@moblog.fi'.

Tarinoita ja paperikuvia voi tuoda tai lähettää toimitukseen (Itä-Savo Oy, Väyläteema, Olavinkatu 60, PL 101, 57101 Savonlinna)

LINKIT
SAVONLINNAN VÄYLIEN ERIKOISSIVUSTO
 

Hollström: Kanava ei ole rahasta kiinni

30.09.2004

Savonlinnan kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Osmo Hollström (kok.) sanoo, ettei Riihisaaren kanava- ja siltasuunnitelman toteuttaminen välttämättä kasvata kaupungin menoja ollenkaan. Päätös kanavan kaivamisesta sekä sillan ja puistoaukion rakentamisesta voidaan siis hänen mielestään tehdä aivan muilla perusteilla.

Hollströmin mielestä kaupunginhallituksen olisi pitänyt esittää valtuustolle Olavinlinnan maisemasuunnitelman toteuttamissopimuksen hyväksymistä.

– En olisi sitä mieltä, jos sopimus lisäisi kaupungin menoja ja jos suunnitelmasta ei olisi valtuuston juhlakokouksen päätöstä, Hollström sanoo.

Hollström itse on sitä mieltä, että kanavasta ei ole välttämättä mitään hyötyä mutta ei haittaakaan.

– En minä sitä kanavaa tarvitse, mutta museoviraston ja ympäristökeskuksen näkemys on, että maisema pitäisi entistää, Hollström sanoo.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 360-vuotisjuhlakokouksessaan vuonna 1999 periaatteessa Hopeasalmet-suunnitelman, johon Olavinlinnan maisemasuunnitelma kuuluu yhtenä osana. Siksi Hollströmin mielestä mielestään ainoastaan valtuusto voi perua suunnitelman.

Valtuusto saa maisemasuunnitelman toteuttamissopimuksen käsittelyynsä ensi maanantaina vain, jos enemmistö valtuutetuista sitä vaatii. Kaupunginhallituksen äänestystulos oli, ettei sopimusta esitetä valtuuston hyväksyttäväksi.

Sopimuksen mukaan ympäristökeskus tekisi Riihisaaren kanavan ja sillan sekä Brahen aukion maanrakennustyöt valtion rahoilla, 350 000 eurolla. Valtion rahoituksen ehto on, että kaupunki kiveäisi Linnankadun, Kavassitien ja Brahen aukion, hankkisi valaisimet ja puistokalusteet. Rahaa kuluisi 3–4 seuraavan vuoden aikana 375 000 euroa.

Hollström sanoo, että kaupunki voi hoitaa oman kustannusosuutensa aikatauluttamalla sopivasti normaalia katujen ja teiden kunnossapitoa. Käytännössä lisärahoitusta ei hänen mielestään tarvittaisi, vaan töitä kohdennettaisiin kolmen vuoden ajan Linnankadun seudulle.

– Tietenkin se olisi jostain muusta pois, mutta ei siihen kaikki tierahat menisi, Hollström sanoo.

Hollström on kysynyt teknisen viraston johtajalta Seppo Muukkoselta, voisiko maisemasuunnitelman toteuttaa ilman ylimääräistä rahallista panostusta kaupungilta. Hänen mielestään Muukkonen piti sitä mahdollisena.

Muukkonen on parhaillaan lomamatkalla, joten häneltä ei voi asiaa tarkistaa. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Asko Ruuskanen (kesk.) ja rakennuspäällikkö Heikki Mäkäläinen ovat sitä mieltä, että katujen ja puistojen rakentamisrahoista ei pysty vuosittain nipistämään 100 000 euroa Linnankatua, Brahen aukiota ja Komendantin puistoa varten.

Mäkäläinen tosin huomauttaa, että kaupungin taloussuunnitelmassa on ajateltu varata ohitustiejärjestelyjen aloittamiseen 100 000 euron summa ensi vuonna. Se säästyy, jos ohitustien tekeminen ei ala vielä.

Kaupungilla on useammaksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma, joka vuosittain tarkentuu seuraavan vuoden sitovaksi talousarvioksi. Tämän vuoden talousarviossa liikenneväylien rakentamiseen on varattu 1,045 miljoonaa euroa ja ensi vuoden taloussuunnitelmassa 1,1 miljoonaa euroa. Maisemasuunnitelmaan tarvittava 100 000 euron summa ei sisälly liikenneväylärahoihin.

Esimerkiksi katujen päällystämiseen oli tänä vuonna varattu 300 000 euroa, jolla kunnostettiin pääliikenneväylä ja kokoojakadut sekä päällystettiin Inkilänkatua, Ensikatua, Toistakatua, Koulutietä, Papinniementietä, Kojumäentietä, Joutsenkaulaa, Koivutietä, Kalliomäentietä, Vironkatua, Kyllikinkatua, Mielikinkatua, Koulukatua ja Kuokkaniemen tonttiliittymiä.

– Päällystämisrahoista ei voi ottaa kolmannesta pois. On otettava huomioon, että päällystämiskustannukset tuovat noin 20 prosentin vuotuisen tuoton hoitokulujen alenemisena, Mäkäläinen sanoo.

Jaana Hänninen


Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua



Ilmoitus
Ilmoitus