Etelä-Savon ympäristökeskus vaatii, että ruopattavien maamassojen läjityksen vaikutukset selvitetään Savonlinnan syväväylän siirtämisen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ympäristökeskus lähetti torstaina merenkulkulaitokselle arviointiohjelmaa koskevan lausunnon, jonka perusteella merenkulkulaitos ja ympäristökeskus neuvotellen täydentävät arvioitavien asioitten listaa.

Ympäristövaikutusten arvioinnin on määrä olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Arvioitavia vaihtoehtoja on kolme: Laitaatsalmen syventäminen ja leventäminen, kaksi kilometriä pitkän kanavan kaivaminen Haukiveden ja Pihlajaveden välille Aholahdesta Hölkinlahteen sekä syväväylän säilyttäminen nykyisellä paikallaan Kyrönsalmessa.

Laitaatsalmi-vaihtoehtoon liittyy avattava tai kiinteä silta, samoin Aholahti-vaihtoehtoon, jossa sillan paikka olisi Poukkusalmessa.

Vuoden loppuun mennessä tehtävässä arviointiprosessissa ei päätetä väylän siirtämisestä, mutta arviointi on pohjana mahdolliselle päätöksenteolle myöhemmin.

Sekä Laitaatsalmessa että Aholahdessa jouduttaisiin uutta väylää varten ruoppaamaan ja pengertämään. Aholahden kanavan kaivamisesta syntyisi 1,3 kuutiota ylijäämämassoja ja Laitaatsalmen leventämisestä noin 60 000 kuutiota.

Takavuosina Aholahden kanavasuunnitelmaa tehtäessä ylijäämämaat suunniteltiin laitettavaksi saman tien rakennettavan ohitustien pohjaksi. Nyt samanaikainen rakentaminen ei vaikuta todennäköiseltä. Silti arviointiohjelmassa ei ole lainkaan mainintaa siitä, minne ylijäämämassat läjitettäisiin tai mistä väylän pengerryksiin tarvittavat maamassat otettaisiin. Tähän ovat monet tahot kiinnittäneet huomiota ympäristökeskukselle toimittamissaan lausunnoissa.

– Kaikkein merkittävimmät ympäristövaikutukset voivat syntyä juuri läjityksestä ja maamassojen ajamisesta, toteaa ympäristökeskuksen ympäristönhoidon toimialapäällikkö Pekka Häkkinen.

Syväväylän siirron arviointiohjelmaa hyppysissään pitävä diplomi-insinööri Olli Holm merenkulkulaitoksesta pitää jo tässä vaiheessa selvänä, että maamassojen vaihtoehtoiset kohtalot otetaan arvioitaviksi. Muutenkin merenkulkulaitos täydentää arviointiohjelmaa ympäristökeskuksen lausunnon perusteella.

Arviointiohjelmassa mainitaan monin paikoin, että arvioinnissa on tarkoitus tukeutua aikaisemmin, jopa 1980-luvulla laadittuihin selvityksiin. Ympäristökeskus tähdentää kuitenkin, että selvitysten ajantasaisuudesta pitää huolehtia.

Etenkin virtaus- ja vedenlaatuselvitysten tulisi vastata nykyaikaisilla malleilla saatavia tuloksia, koska virtausten takia vesistövaikutukset saattavat ulottua laajalle alueelle.

– Arvioita on sinänsä vuosien varrella kertynyt paljon, mutta ne ovat vanhoja. Sen jälkeen olosuhteet ovat muuttuneet ja menetelmät kehittyneet, Häkkinen sanoo.

Ympäristökeskus vaatii Aholahti-vaihtoehdossa arvioitavaksi myös kaivutöiden ja läjitysalueitten vaikutukset pohjaveteen ja sen mahdolliseen käyttöön.

Ympäristökeskus vaatii myös uusia maastokäyntejä luontoselvitysten tekemiseksi. Arvioinnin pohjaksi alustavassa ohjelmassa esitetyt aikaisemmat luontoselvitykset on tehty muuta kuin syväväylähanketta varten ja pääasiassa 1990-luvun alussa.

Ympäristökeskus huomauttaa, että väylävaihtoehtojen vaikutus lähistön Natura-alueisiin on arvioitava. Lisäksi paikallisesti arvokkaita luontokohteita pitää ympäristökeskuksen mielestä tarkastella kutakin erikseen niin, että lähtökohtana on niiden säilyttäminen. Jokaisen kohteen kohdalla pitää esittää, mitä toimenpiteitä sen säilyttäminen edellyttää ja mitkä ovat toimenpiteitten kustannukset, jos kohdetta uhkaava vaihtoehto valitaan.

Tarkasteltavien luontokohteitten luetteloon ympäristökeskus vaatii lisättäväksi myös Aholahden väylävaihtoehdon vaikutusalueella olevan Pullinlahden lehdon ja Huhmarlahden haan.

Arviointiohjelmassa on valmiiksi eritelty vaikutukset maa- ja kallioperään, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonmaisemaan. Ympäristökeskus vaatii Aholahti-vaihtoehdossa lisäksi arvioitavaksi suurten alusten potkurivirtauksien vaikutukset rantoihin ja pohjiin.

Ympäristökeskus yhtyy Laitaatsillan telakka oy:n lausuntoon, jonka mukaan yhtiön edustajaa pitää haastatella ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä, jotta väylätöitten ja -liikenteen vaikutukset telakan toiminnan jatkumisen kannalta pystyttäisiin ottamaan huomioon. Samassa haastattelussa voitaisiin tarkastella mahdollisuuksia syntyvien haittojen ehkäisemiseen ja lieventämiseen.

Laitaatsillan Telakka oy on omassa lausunnossaan todennut, että se ei voi kannattaa syväväylän siirtoa Laitaatsalmeen. Jos väylä sinne kuitenkin tulisi, pitäisi yhtiön mielestä kyetä eliminoimaan syväväyläalusten aiheuttamien vedenkorkeuden vaihteluitten ja ruoppauksesta aiheutuvien virtausmuutosten haittavaikutukset telakan laitureille, niitten tukirakenteille ja niissä oleville aluksille. Yhtiö on myös todennut, että telakan toiminta-aluetta vesialue mukaan lukien ei pidä supistaa.

– Tässä vaiheessa on päätöksen teon pohjaksi tärkeää selvittää ja kirjata ylös yhtiön näkökohdat siitä, mikä vesialueitten supistamisen tai laajenemisen merkitys heidän toiminnalleen on, Pekka Häkkinen sanoo.

Ympäristökeskuksen mielestä telakan seutu pitää ottaa luupin alle myös toisesta syystä.

– Syväväylän siirtämisen yhtenä lähtökohtana pitäisi olla telakan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen mahdollisimman tarkoin. Sillä on merkitystä Savonlinnan teollisuushistorian ja koko Saimaan järviliikenteen historian kannalta, Häkkinen sanoo.

Liikenteellisten vaikutusten arviointiin pitää ympäristökeskuksen mielestä lisätä myös Laitaatsalmen väylävaihtoehdon vaikutukset uittoon.

Järvilohen vaellusreitit pitäisi ympäristökeskuksen mielestä ottaa arvioinnissa erikseen huomioon, koska Savonlinna on Saimaata edestakaisin uiskentelevan lohen vaelluksessa tärkeä solmupiste. Häkkisen mukaan saimaanlohen näkökulman voisi ottaa huomioon vaikkapa riista- ja kalatalouden asiantuntijaa haastattelemalla.

Muutenkin ympäristökeskus on halunnut patistaa merenkulkulaitosta perusteellisten selvitysten tekoon vaatimalla, että arviointiohjelmassa yhdeksi kokonaisuudeksi merkityt hydrologia, vedenlaatu, pohjaeliöstö ja kalasto arvioitaisiin kolmena erillisenä kokonaisuutena.

Syväväylän siirtämisen ympäristövaikutusten arvioinnin tekee Viatek Oy merenkulkulaitoksen toimeksiannosta. Arviointiohjelma sekä ympäristökeskuksen lausunto pidetään nähtävillä kaupungintalon monipalvelupisteessä, pääkirjastossa ja Kellarpellon kirjastossa koko arviointimenettelyn ajan. Syksyllä arvioinnin etenemisestä kerrotaan yleisötilaisuudessa.

Jaana Hänninen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu