Laitaatsalmen syväväylän siltaa jouduttaisiin matalimmassa siltavaihtoehdossa aukomaan jopa kuusi kertaa useammin kuin korkeammissa siltavaihtoehdoissa.

Toisaalta sillan korkeus on myös maisemaan vaikuttava tekijä. Korkea silta näkyy kauemmas kuin matala.

Erikorkuisten siltavaihtoehtojen hintaerot lasketaan ykkösmiljoonissa.

Siltojen aukomistarvetta on vertailtu syväväylän siirron ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA). Siinä on tutkittu Laitaatsalmen väylävaihtoehdon yhteydessä alikulkukorkeudeltaan 12-, 14- ja 16-metristä avattavaa maantiesiltaa sekä 16 metriä korkeaa kiinteää maantiesiltaa. Aholahti-vaihtoehdossa on tutkittu Poukkusalmeen 12-metristä avattavaa ja 25-metristä kiinteää siltaa.

YVA-prosessin ulkopuolella on käytännössä parhaassa myötätuulessa Laitaatsalmi-vaihtoehto varustettuna 12 metriä korkealla avattavalla sillalla. Sellaista aikoo esittää työryhmä, joka on tarkastellut väyläkysymystä valtion rahatilanteen näkökulmasta.

12-metristä siltaa pitäisi Laitaatsalmessa aukoa vesiliikenteelle yhtä usein kuin samankorkuista siltaa nykyisin Kyrönsalmessa. Rahtialuksia varten silta avautuu keskimäärin 1,67 kertaa vuorokaudessa koko purjehduskauden ajan. Heinäkuussa 12-metrinen silta on lisäksi avattava purjeveneitä varten melkein viisi kertaa vuorokaudessa. Silta aukeaisi enimmillään siis keskimäärin kuusi kertaa päivässä.

Avattavan 12-metrisen sillan haitat maantieliikenteelle arvioidaan Laitaatsalmessa vähäisemmiksi kuin Kyrönsalmessa. Kyrönsalmen siltaa pitkin arvellaan vuonna 2020 ajavan 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Laitaatsalmen siltaa pitkin 16 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kuusitoista tai neljätoista metriä korkea Laitaatsalmen silta pitäisi avata rahtialuksia varten harvemmin kuin kerran päivässä, eli 0,77 kertaa vuorokaudessa koko purjehduskauden ajan.

Purjeveneille 16-metrinen silta pitäisi vilkaimpana purjehduskautena heinäkuussa avata keskimäärin joka kolmas päivä. 14-metrinen silta pitäisi heinäkuussa avata purjeveneille keskimäärin 1,15 kertaa vuorokaudessa.

Jos Laitaatsalmeen tehdään avattava silta, merenkulkulaitoksen tavoitteena on se, että Kyrönsalmen maantiesiltaa auottaisiin vain Ahlstromin laituriin suuntautuvalle liikenteelle.

Jos Laitaatsalmessa olisi kiinteä silta, suurimmat alukset menisivät edelleen Kyrönsalmesta. Silloin Kyrönsalmen siltaa pitäisi aukoa keskimäärin kerran vuorokaudessa.

Aukomistarve ei näyttäisi vuosien mittaan vähenevän. Syväväylän YVA-prosessin ohjausryhmän puheenjohtajan Vesa Mustosen mukaan ei ole odotettavissa, että Itämeren liikenteeseen soveltuva aluskalusto madaltuisi. Esimerkiksi hollantilainen Saimaalla liikennöivä varustamo on parhaillaan hankkimassa uusia aluksia, joiden mastonkorkeus on 24,5 metriä.

Syväväylän siirto Laitaatsalmeen maksaisi YVA-raportissa käytettyjen arvioitten mukaan 141–149 miljoonaa markkaa, jos salmeen tehtäisiin avattava silta. 12-metrinen silta olisi vain miljoona markkaa kalliimpi kuin 14 metriä korkea silta. Hintaero 16 metriä korkeaan siltaankin jäisi alle 10 miljoonan markan. Kiinteä silta alentaisi väylän kustannuksia noin 30 miljoonalla markalla. Aholahden väylävaihtoehto taas olisi sata miljoonaa markkaa Laitaatsalmea kalliimpi.

Laitaatsalmen tuleva rautatiesilta olisi esisuunnitelman mukaan enimmäkseen piilossa järven pohjassa. Junan tullessa neljä hydraulisylinteriä nostaisi sillan paikalleen.

Rautatiesiltaa on suunniteltu veden alle painuvaksi, koska radan tasaus on matala eikä sitä ole haluttu muuttaa. Suurimman osan ajasta rautatiesilta olisi laivaväylän alapuolella, kanavan pohjaan rakennetussa betonisessa kaukalossa. Sillan päällysrakenne olisi teräksinen vesitiivis kotelo, jonka kanteen kiskot kiinnitettäisiin ilman ratapölkkyjä.

Savonlinnan syväväylän siirtämistä koskeva arviointiselostus tulee nähtäville maaliskuun puolivälissä, päätti ympäristövaikutusten arvioinnin ohjausryhmä tällä viikolla. Seuraava yleisötilaisuus arvioinnista pidetään huhtikuun 4. päivänä.

Arviointiprosessi päättyy kesäkuun lopussa. Sen jälkeen merenkulkulaitos arviointitulosten perusteella joko päättää hakea vesioikeuslupaa Laitaatsalmen syväväylälle tai jatkaa Aholahden syväväylän vesioikeuslupahakemusta, joka on keskeytetty YVA-prosessin ajaksi.

Jaana Hänninen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu