Savonlinnalaiset saivat syynätä tiistai-iltana uuden syväväylän vaihtoehtoja Aholahteen ja Laitaatsalmeen. Molemmille löytyi kannattajansa, mutta aivan yksimielisesti kaupunkilaiset tuntuivat kaipaavan eroon läppäsilloista.

Kaupungintalon käytävällä tähdennettiin, että Savonlinna tarvitsee harkitun ratkaisun. Syväväylää ei rakenneta tämän päivän tarpeisiin, vaan myös tulevaisuuden varalle.

– Nyt tehdään vuosisadan ratkaisu. Olisi kovin lyhytnäköistä, jos päätös tehtäisiin vain tämän päivän tarpeista, Tero Lehto.

Lehto pitää Aholahden kanavana parempana kuin Laitaatsalmea. Hänen mielestään tärkein peruste on se, että Aholahden kanava antaisi kaupungille väljyyttä ja ikään kuin luonnollisen rajan.

Laitaatsalmessa liikenne joutuisi jälleen läppäsillan varaan niin kuin nykyisin Kyrönsalmessa. Uusi väylä olisi vain piirun verran parempi kuin entinen. Hän aprikoi kaupunkilaisten myös kypsyneen avattaviin siltoihin.

– Aholahdessa kanavan ylittäisi kiinteä silta.

Lehdon mielestä Aholahden kanavasta tulisi suurenmoinen nähtävyys Savonlinnalle. Silta itsessään voisi olla näyttävä, ja laivaliikenne kanavassa vain lisäisi matkailijoiden kiinnostusta.

Raimo Dillström sanoi suoraan suivaantuneensa läppäsiltaan.

– Läppien kanssa tulee aina vaikeuksia. Näkyy olevan harmeja Kyrönsalmen uusissa läpissä jo nyt. Lisäksi kiinteä silta kestäisi, vaikka liikennemäärät kasvaisivat.

Merikapteeni Harry Vaalistolla on myös eläkkeellä olevana luotsipiirin päällikkönä pitkä suhde syväväylään. Uutta väylää on suunniteltu 15 vuotta ja hän on ollut aikanaan mukana työryhmässä.

Vaaliston suosikki on Laitaatsalmi, jossa on valmiiksi laivojen sivuutuspaikat.

– Laitaatsalmea täytyy vain syventää ja leventää.

Vastaavasti Aholahden kanava vaatisi 6,5 kilometrin matkalla rakentamista. Siellä ei pärjättäisi ilman liikenteen ohjausta, ja myös hoitokustannukset tulisivat kalliimmiksi.

Vuosien varrella Harry Vaalisto olisi kaivannut aikanaan enemmän tukea sille vaihtoehdolle, että valtatie 14 olisi alittanut Laitaatsalmen tunnelia pitkin. Tunneliin olisi suunnitelmien mukaan ajettu jäähallin paikkeilla ja takaisin ihmisten ilmoille Kellarpellossa.

– Aika mielenkiintoista, että Englannissa on tehty tunneli Thames-joen alle ja Saksassa Elbe-joen alitse, mutta meillä se ei tunnu onnistuvan, hymähtää eläkkeellä olevan merenkulun ammattilainen.

Vaalisto säilyttäisi ehdottomasti Kyrönsalmen rautatiesillan toimintakuntoisena, jos syväväylä jonakin päivänä kulkee uutta reittiä. Silta on saarien kaupungille varaväylä, henkireikä.

Laitaatsalmi on myös Anja ja Matti Paasikallion mielestä paras vaihtoehto.

– Perustan kantani siihen, että vanhat kipparit olisivat tehneet syväväylän Laitaatsalmeen jo silloin, kun se päätettiin ruopata Kyrönsalmeen.

Paasikallion mielestä Aholahden kanava tulisi huomattavasti kalliimmaksi. Toiseksi Pullinlahti on niin matala, ettei sinne kannata ryhtyä kaivamaan syväväylää.

Janne Reijonen kertoo seuranneensa syväväylän suunnitelmia kuutisen vuotta. Suosikiksi on kampeutunut Aholahti, vaikka Laitaatsalmi olisi halvempi rakentaa.

– Aholahden kanava muuttaisi Savonlinnan kaupungiksi. Silta pitää tehdä niin, ettei läppää tarvitse aukoa. Väkiluku kasvaa kuitenkin, ja autot lisääntyvät.

Ainoa miinus, jonka kaupunkilainen keksi Aholahden vaihtoehdosta, oli laivaliikenne Pullinlahdella tulevan loma-asuntoalueen edustalla. Lyhykäinen tuumaustauko sai hänet pyörtämään tämänkin miinuksen.

– Jos joku haluaa vapaa-ajanasuntonsa niin lähelle kaupunkia, ei kai laivaliikennekään haittaa.

Hän laskeskelee maksavansa veroja Savonlinnalle vielä kymmenien vuosien ajan. Reijosen mielestä ratkaisuja ei voi tehdä tuijottamalla yksinomaan vaihtoehdon halpuuteen.

– Järkisyitä pitää etsiä, ettei syväväylää jouduta taas muutaman vuoden kuluttua muuttamaan muualle. Kyrönsalmen läppäsiltaan on heitetty miljoonia kuin toivomuskaivoon.

Tommi Tuunaiselle Kyrönsalmen syväväylä ja isot laivat ovat jokapäiväistä maisemaa. Hän asuu aivan virran partaalla niin, että olohuoneen ikkunassa voi katsella noin 20 metrin päässä lipuvia laivoja.

Tuunaisilla syväväylään suhtaudutaan hiukan pelonsekaisin tuntein.

– Luotan, että ammattilaiset osaavat vesillä asiansa. Läheltä on päässyt kuitenkin seuraamaan aika usein läheltä piti-tilanteita. Laivat kolisevat virrassa päin sillan johteita.

Vaikka kalkkuinniemeläiselle ei tulisi isoja laivoja ikävä, ei hän osaa toivottaa niitä tervemenneeksi sen paremmin Laitaatsalmeen kuin Aholahteen. Kummallakin vaihtoehdolla tuntuu olevan hyötynsä ja haittansa.

– Tavallisen ihmisen on aika vaikea arvioida, miten uudet väylät muuttaisivat muun muassa veden virtauksia ja kalakantoja. Se on varmaa, että vahingon sattuessa Kyrönsalmi olisi pahin mahdollinen paikka.

Kirsti Lajunen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu