Merenkulkulaitos haluaisi siirtää Savonlinnan syväväylän pois vuolaasta ja ympäristöltään herkästä Kyrönsalmesta turvallisempaan paikkaan. Ympäristövaikutusten arviointi liittyy tähän hankkeeseen.

Suunnitelmassa on kolme vaihtoehtoa.

Ensimmäinen on uittokäytössä olevan Laitaatsalmen väylän syventäminen ja leventäminen. Telakka-alueeseen ei koskettaisi, mutta radan pohjaispuolelta, väylän länsirannalta, poistettaisiin mm. luotsiasema ja jonkin verran maata. Maantiesilta olisi joko 16 metrin korkuinen kiinteä silta tai 14–16 metrin korkuinen avattava silta. Lisäksi avattava rautatiesilta sijoittuisi nykyistä aavistuksen pohjoisemmaksi. Kiinteässä maantiesiltamallissa korkeimmat kiinteämastoiset alukset joutuisivat yhä käyttämään Kyrönsalmea. Noin 60 000 kuutiota maata ja pohjamassoja ruopattaisiin.

Toinen vaihtoehto on syväväylän siirto Aholahteen ja uuden kanavan kaivaminen Haukiveden ja Pihlajaveden välisen kannaksen halki. Kanava olisi 1,5 kilometriä pitkä, koko väyläratkaisu seitsenkilometrinen. Kaivauksia tehtäisiin Hölkin- ja Aholahdessa sekä kanavassa yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiota. Kanavan yli rakennettaisiin kiinteä maantiesilta, johon yhdistettäisiin rautatiesilta. Lisäksi myös Poukkusalmeen tarvittaisiin uusi silta: joko kiinteä, alikulkukorkeudeltaan 24,5 metrinen tai avattava, alikulkukorkeudeltaan 6,5–10,5 metrinen.

Kolmas malli on ns. nollavaihtoehto eli se merkitsisi syväväylän jäämistä vaikeasti navigoitavaan Kyrönsalmeen, mitä Merenkulkulaitos pitää kaikkein riskialtteimpana ratkaisuna onnettomuusalttiuden vuoksi. Maantiesilta avattiin 1998 lähes 540 kertaa, joista puolet huviveneille ja loput rahtilaivoille, ja rautatiesilta 1600 kertaa.

Ympäristövaikutuksia tutkaillaan kaksivaiheisessa prosessissa, josta ensimmäinen, meneillään oleva kuulemiskierros kestää maaliskuun loppuun. Jälkimmäinen käynnistyy loppusyksystä ja loppulausunto valmistuu keväällä 2001.

Mikäli siirtoon päädytään, syväväylän rakentaminen voisi alkaa vuosien 2003–2004 taitteessa, mikäli pitkiä valituskierroksia ei käytäisi. Väylä valmistuisi nopeimmillaan noin 2006.

90-luvun alun arviot väylän siirtokustannuksista joudutaan päivittämään nykytilannetta vastaaviksi. Ne vaihtelevat sen mukaan, kytketäänkö siirtoon myös ohitustieratkaisu.

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu