Jokavuotinen lähikirjastojen likvidointi on taas käynnissä. Saarijonolle rakennettu Savonlinna on rakenteeltaan kaupunki, jossa kirjaston saavutettavuutta koskevat valtakunnalliset tavoitteet voivat toteutua vain lähikirjastoja ylläpitämällä.

Tätä kaupungin palvelua käyttävät ennen muita lapset, nuoret ja vanhukset, joilla ei ole samaa mahdollisuutta kuin muilla ajaa autoa kirjastomatkallaan. Jos lähikirjastot lakkautetaan, näiltä kansalaisilta lakkautetaan kirjastopalvelu. Se on helppoa, he eivät pysty vaatimaan oikeuksiaan yhtä hyvin kuin muut.

Lähikirjastoja likvidoimalla saavutettava säästö on mitätön, kuten kirjastotoimen johtaja on toistuvasti kertonut. Sillä ei budjettia heilauteta mihinkään suuntaan. Eikä sitä halutakaan. Halutaan perille jokin viesti. Mikä?

Melko varmasti, että lapsille, nuorille ja vanhuksille tärkeä lähikirjastopalvelu ei ole tärkeä muille. Ja että näillä muilla on valta päättää, että budjetissa on vain se, mikä on heille tärkeää.

Mikä on näille muille tärkeää? Matkustajasataman peruskorjaukselle on ensi vuoden budjetissa 2,4 miljoonaa, mikä jo se ylittää kaksisataakertaisesti lähikirjastopalvelun lakkauttamisesta saavutettavan säästön.

Nämä muut ovat myös varautuneet maksattamaan meillä lähivuosina ainakin 5 miljoonaa ohikulkutiehen liittyviä katuja, kevyen liikenteen väyliä ja niihin kuuluvaa viherrakentamista ja valaistusta.

Nämä hankkeet rasittavat kaupungin taloutta monisatakertaisesti lähikirjastoihin verrattuna. Silti niiden rahoista ei keskustella julkisuudessa lainkaan. Kirjastojen muodostama infrastruktuuri saa rapistua ja hajota, mutta on itsestään selvää, että liikenteen infrastruktuuria kasvatetaan.

Olen verkkosivuilla www.tievaitunneli.fi tarjonnut mahdollisuuden kenelle tahansa esittää, miksi ohikulkutie (tai rinnakkaisväylä, joksi sen toivotaan muodostuvan) on hyödyllinen meille kaikille.

Moni on käynyt sivuja katsomassa, mutta ainuttakaan ehdotusta tien tarpeellisuuden perustelemiseksi en ole saanut. Matkustajastaman remontin perustelujen kanssa taitaa olla sama juttu.

Miltä tuntuisi, jos kaupunki viitaten taloudelliseen ahdinkoon sulkisi sivukadut ja keskittyisi vain pääväyliin? Joitakin katuja, jotka olisi pakko jättää käyttöön, aurattaisiin talvella kerran viikossa määräpäivänä.

No, ei kukaan tekisi noin. Mutta Kellarpellon ja Nojanmaan asukkaille, joilla nyt on mahdollisuus käydä oikeassa kirjastossa 20 tuntia viikossa, tarjotaan puolitoista tuntia viikossa – kirjastoautossa.

Kaj Nyman, yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori
Savonlinna

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu