Savonlinnan palo- ja pelastuslaitokselle tarvittaisiin tuoreen selvityksen mukaan nykyaikaisempi öljyntorjuntavene ja öljyntorjunnan valmiuksissa olisi muutenkin parantamisen varaa etenkin Saimaan seudun pikkukunnissa. Vaikka Savonlinnan öljyntorjuntavene on huomattavasti nykyaikaisempi kuin esimerkiksi Lappeenrannan, tarvittaisiin Savonlinnan öljyntorjunta-alukseen ennen muuta lisää nopeutta.

Savonlinnan uuden öljyntorjuntaveneen hankinta onkin viimeisten tietojen mukaan etenemässä myönteisesti. Yleisesti kuitenkin katsotaan, että Saimaan alueen kunnissa olevien muidenkin öljyntorjunta-alusten tulisi olla nykyistä nopeakulkuisempia.

Suomen Ympäristökeskuksen tilaamassa Saimaan vesistökuljetusten ympäristöriskiselvityksessä katsotaan, että Saimaan syväväylällä juuri Savonlinnan alue on muita seutuja selvästi riskialttiimpi laivakuljetuksille. Tämä johtopäätös on tehty pitkälti sen perusteella, että Savonlinnan Kyrönsalmi on siltoineen ja virtauksineen navikoinnin kannalta ehkä kaikkein kinkkisin paikka syväväylällä.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tekemässä selvityksessä todetaan onnettomuustilastoja ja liikennemääriä vertaamalla, että Savonlinnan pohjoispuolisilla vesillä onnettomuusriski on etelänpuoleista väylää suurempi.

– Vaikka kaupungin pohjoispuolisilla vesillä liikennemäärät ovat selkeästi pienemmät kuin etelässä, on pohjoisilla vesillä liikenteessä sattunut törmäilyjä kuitenkin enemmän. Väylät ovat siellä ilmeisesti hankalampia liikkua. Hankala paikka näyttäisi olevan esimerkiksi Vihtakannan kanava, yksilöi riskiselvityksen johtopäätöksiä VTT:n erikoistutkija Juha Laasonen.

Saimaan syväväyläliikenteessä on selvitty vuosien 1982-1998 aikana kaikkiaan vähäisin vaurioin, eikä tänä aikana sattuneissa alusonnettomuuksissa ole päässyt vuotamaan polttoainetta vesistöön. Selvityksessä arvioidaan, että Saimaalla sattuneista alushavereista on kertynyt tällä ajanjaksolla vuosittain keskimäärin 200 000 markan kustannukset. Kustannukset koostuvat erityyppisistä alusvaurioista kuten peltiremonteista sekä kansirakennevaurioista. Vahinkojen aiheuttamia kustannuksia voidaan pitää Saimaan syväväylän vuosittaisiin liikennemääriin nähden kuitenkin melko vähäisinä.

Saimaan öljyonnettomuuksien riski väheni merkittävästi vuonna 1992, jolloin syväväylillä kiellettiin raskaiden polttoaineiden kuljetukset. Nyt valmistuneessa selvityksessä ei pystytty osoittamaan olisivatko raskaan polttoaineen kuljetukset kuitenkin turvallisempaa tehdä laivoilla verrattuna nykyiseen käytäntöön, jossa tätä vaarallista ainetta kuskataan rauta- ja maanteitse.

Ympäristökeskuksen tilaamassa riskitutkimuksessa kävi ilmi, että Saimaan öljyntorjuntavalmiuden nostaminen vaatisi lisää miehistöä seudun pikkukuntien palokuntiin. Isoissa kaupungeissa kuten Savonlinnassa, Kuopiossa, Varkaudessa, Lappeenrannassa tai Joensuussa palo- ja pelastuslaitoksilla on riittävästi väkeä öljyntorjuntatehtäviin.

Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että pienissä palokunnissa on selvästi tarvetta suuren työmäärän vuoksi lisätä vakinaisen henkilökunnan määrää, jotta öljyntorjuntavalmius olisi kunnossa. Pikkukunnissa on kyllä valmiuksia vahingon ensimmäisen vaiheen hoitamiseen eli tiedusteluun ja vahingon rajoittamiseen, mutta toiseen vaiheen torjuntatehtävissä kaupunkien osuus onkin jo ratkaiseva. Tämän vuoksi kaupunkien palo- ja pelastuslaitoksilla tulisi olla riittävän nopeat torjunta-alukset, jotta öljyntorjuntatehtäviin ehdittäisiin ajoissa.

Tutkimuksessa on Saimaan pikkukunnista mainittu erikseen esimerkiksi Savonranta, jossa nykyinen öljyntorjuntavene on suhteellisen kehnossa kunnossa. Sinne tulisi sijoittaa vapautuva kierrätysvene, mutta myös kunnan öljypuomikalustossa näyttää olevan huomattavasti parantamisen varaa.

Kunnalla ei ole puomikalustoa läheskään riittävästi ja esimerkiksi puomien kiinnityssysteemit ovat puutteellisia. Selvityksen mukaan kunnan puomikaluston kiinnityslaitteet tulisikin nopeasti yhdenmukaistaa.

VTT:n tekemässä selvityksessä oli tarkasteltu myös Saimaan syväväylien turvallisuutta ja esimerkiksi luotsien ammattitaitoa. Erikoistutkija Juha Laasosen mukaan sen paremmin väylien kunnossa ja merkinnöissä kuin luotsien ammattitaidossakaan ei havaittu minkäänlaisia puutteita. Saimaan väylien merkintöihin ja väylämerkkien kunnostukseen käytetään selvityksen mukaan rahaa melko runsaasti ja tältä osin asiat ovat kaikin puolin kunnossa.

Onnettomuusriskien vähentämiseksi selvityksessä esitetäänkin selkeästi vain yhtä Saimaan väyliin liittyvää parannusta, joka on väylänsiirto Savonlinnan Kyrönsalmesta joko Aholahteen tai Laitaatsalmeen. Vihtakannan kanavallakin tulisi tehdä joitakin parannuksia, mutta kireän tutkimusajan vuoksi niitä ei tässä yhteydessä ole nyt voitu lähteä esittämään.

Risto Leppänen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu