Savonlinnan keskustassa kiemurtelevan laivojen syväväylän mahdollinen siirto pois virtaisesta Kyrönsalmesta joko Laitaatsalmeen tai Aholahteen on tulossa jälleen tapetille. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (yva) on pyörähtänyt käyntiin, ja kaupunkilaisilla on maanantaista alkaen mahdollisuus tutustua aiheeseen liittyvään arviointiohjelmaan.

Se on esillä Savonlinnan kaupungintalolla ja pääkirjastossa maaliskuun loppuun saakka.

Nyt julkaistavassa ohjelmassa kerrotaan, mitä ympäristövaikutuksia tullaan selvittämään ja miten. Lisäksi maaliskuun puolivälissä järjestetään kaupungintalolla yleisötilaisuus, jossa voi kysellä aiheesta lisää asiantuntijoilta. Hekin ovat luvanneet kuunnella asukkaiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden kiinnostuneiden mielipiteitä. Etelä-Savon ympäristökeskukselle on myös mahdollista jättää lausunto ohjelmasta.

Loppuvuodesta on luvassa uusi kuulemiskierros, sillä yva-menettely on kaksivaiheinen. Yleisöllä on tilaisuus osallistua tähänkin.

– Tämä on yva-lain hengen mukaan hyvin vuorovaikutteinen prosessi, kertoo diplomi-insinööri Olli Holm Merenkulkulaitoksesta.

Samaa korostaa käytännön suunnittelutyön tekevä konsultti, projektipäällikkö Päivi Koski espoolaisesta Viatek Oy:stä: – Nyt on nimenomaan tarkoitus saada palautetta eli kuulla paikallisten asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden näkemyksiä, jotta saadaan työsuunnitelma täydennettyä, ja kohdennettua arviointi hankkeen kannalta oikeisiin asioihin.

– Mitään päätöksiähän yva-prosessin aikana ei tehdä. Tarkoituksena on vain selvittää ympäristövaikutukset eri vaihtoehdoissa, jotta lupaviranomaiset ja päättäjät voivat tehdä omat johtopäätöksensä. Ilman muuta tässä vaiheessa ollaan avoimia kaikille vaihtoehdoille, Koski jatkaa.

Merenkulkulaitoksessa pidetään kuitenkin selviönä, että Kyrönsalmi on vertailussa ns. 0-vaihtoehto eli se kaikkein heikoin lenkki, johon kahta muuta hanketta verrataan. Laitos haluaisi syväväylän pois vaikeasti navigoitavasta ja ympäristöltään herkästä paikasta.

– Kyrönsalmi on ylivoimaisesti pahin paikka Saimaan syväväylässä eli siellä voi tapahtua paha onnettomuus mikä päivä tahansa. Mitä olen tilastoja katsellut, Kyrönsalmessa on 20 prosenttia kaikista syväväylällä tapahtuvista onnettomuuksista. Muut onnettomuudet ovat pääosin yksittäisiä kolhaisuja siellä täällä, Olli Holm kuvaa.

Yvassa otetaan silti huomioon myös se vaihtoehto, että väylää ei muutettaisikaan muualle.

Laitaatsalmi-vaihtoehdossa salmea levennettäisiin ja syvennettäisiin, lisäksi sinne rakennettaisiin joko kiinteä tai avattava silta. Aholahdessa puolestaan kaivettaisiin uusi kanava, ja sinne nousisi kiinteä silta kanavan ylitse. Myös Poukkusalmeen tulisi joko avattava tai kiinteä silta.

Yvaan liittyvä arviointiselostus valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Se tulee nähtäville loppuvuodesta, jolloin on edessä toinen yleisölle ja viranomaisille tarkoitettu lausuntokierros.

Etelä-Savon ympäristökeskus kokoaa näkemykset yhteen ja kertoo oman kantansa todennäköisesti kevättalvella 2001.

– Sen jälkeen pitäisi katsoa, onko perusteita tehdä uutta päätöstä mahdollisesta väylänsiirron paikasta. Nythän on voimassa liikenneministeriön 90-luvun taitteessa tekemä päätös, että syväväylä varaudutaan siirtämään Aholahteen, Olli Holm toteaa.

Aholahti-vaihtoehto hautautui 90-luvulla laman jalkoihin, kun valtion pussista ei löytynyt rahaa Savonlinnan ohitustielle.

Mahdollinen siirto on vahvasti liikenneministeriön käsissä, mutta rahoituskuviot selviäisivät vasta budjettikäsittelyn yhteydessä. Rakentamaan päästäisiin parhaimmillaankin vuosien päästä, sillä juridiset kiemurat lupahakemuksineen, samoin suunnittelu, veisivät oman aikansa.

– Sanotaan, että optimistisella aikataululla päästäisiin syväväylää rakentamaan 2003 lopussa tai 2004 alussa, Olli Holm arvioi.

Rakentaminen kestäisi pari vuotta, ja laivat kurvailisivat uudella väylällä aikaisintaan 2006: – Jos lähdetään valituskierrokselle lupakäsittelyvaiheessa, siihen tulee muutama vuosi lisää.

Entä jos Kyrönsalmessa sattuisi joku paha turma, mitä ei tietenkään kukaan toivo, nopeuttaisiko se aikataulua?

– Kyllähän se varmaan nopeuttaisi sitä, koska väylän siirron tarve tulisi hyvin ilmeiseksi. Tietenkin juridiset käsittelyt vievät oman aikansa, sille ei voi mitään, mutta silloin pystyttäisiin suunnittelu käynnistämään huomattavasti nopeammin, paineethan siinä vaiheessa kasvaisivat.

Holm muistelee väylän siirrosta puhutun jo heti syväväylästön valmistuttua 60-luvun lopulla, mutta silloin ei haluttu purkaa Laitaatsalmen tuliterää siltaa, joten Kyrönsalmi jäi isojen alusten kulkupaikaksi.

Susanna Hirvonen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu