Metsissä riittäisi energiaa, jos korjuuketju saadaan toimimaan.
Metsäenergiassa piilee elvytyspaukku
20.02. 21:46
Suomelle asetetut uusiutuvan energian käyttövelvoitteet merkitsevät sitä, että vuoteen 2020 mennessä kokonaisenergiasta miltei puolet pitää tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Näistä merkittävimmät mahdollisuudet on metsästä saatavalla puuenergialla.
Energiapuun saamisessa ulos metsistä on kuitenkin edelleen isoja kompastuskiviä. Ketju kannolta voimalaitoksiin tökkii paitsi lähtöpäässä muun muassa asennetekijöiden vuoksi.
Savonlinnan Varpalan metsäkoululla (Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto) oli menneellä viikolla koolla rinki metsäalan maakunnallisia vaikuttajatahoja, jotka pohtivat ajankohtaisia haasteita.
Itä-Savon alueen metsähoitoyhdistyksestä toiminnanjohtaja Harri Huupponen toi terveiset talvisesta metsästä.
– Tilanne on kääntynyt mielenkiintoiseksi, kun isot metsäalan yritykset kertovat liki viikottain uusista tuotantolaitosten lomautuksista tai sulkemisista. Kun ainespuun menekki tökkii, merkitsee se energiapuun puolella myös suuria vaikeuksia, koska niiden korjuu liittyy saumatta samaan ketjuun.
– Maaliskuun jälkeen meilläkin seisoo kymmeniä korjuukoneita perinteisessä puunkorjuussa.
Huupponen tähdentää, että nyt tarvittaisiin metsiin sellaista toimintaa, että puu alkaisi taas kulkea ja yrittäjät voisivat satsata energianpuuta korjaaviin koneisiin myös pienissä yhden miehen yrityksissäkin.
Itä-Savon Koneyrittäjät ry:stä puheenjohtaja Juha Räisänen ja energiayhteyshenkilö Seppo Pulkkinen kertovat, että tällä hetkellä urakoitsijat toimittavat voimalaitoksille maakunnassa noin 350 000 kuutiometriä energiapuuta, joka koostuu lähinnä latvarungoista ja havumassasta.
Voimalaitospäällikkö Mika Laine Suur-Savon Sähköstä kertoo, että esimerkiksi Savonlinnan sähkö- ja lämpövoimalaitokseen toimittaa tällä hetkellä raaka-ainetta peräti 30 eri korjuuyrittäjää.
