Vastakkainasettelu ei ole uutta
09.02. 01:01
Ismo Parkkonen esitteli Itä-Savossa 6. helmikuuta alistetun kansan sortajia 4 400 vuotta sitten Sumerin valtakunnassa, nykyisen Irakin vaiheilla. Tietolähteenä oli professori Armas Salosen ”Sumeri ja sen henkinen perintö” -teos. Siinä selviää, kuinka papisto ylipapin johdolla anasti kaiken vallan seurauksenaan nykyisen kaltainen ilmiö, kun rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät.
Kansa eli kurjuudessa orjuutettuna. Kapinan avulla palautettiin vanha, hyvä järjestys.
Tuollainen vastakkainasettelu on toistunut lukuisat kerrat kautta historian siitä alkaen, kun ihminen lajina asettui aloilleen eli ryhtyi viljelemään.
Organisaatiot toimiakseen tarvitsevat pääomia, työvoimaa ja kyvykkäitä johtajia ja johtajalle myös suuremman palkkionsa.
Mutta toiminnan tuloksista on osa jaettava erilaisissa muodoissaan monille osapuolille muun muassa palkan ja verotuksen tietä. Muutoin ei talous pyöri. Se on nähty kaikkialla, missä itsekäs varallisuuden kasaaminen on saanut liian suuren vallan.
Myös kristinuskon syntymisen tärkeä tekijä oli köyhien sortaminen. Roomalainen miehitysvalta aiheutti entistä voimakkaamman verotuksen ja omaisuuden kasautumisen valtaa edustaneelle ylimystölle lisäten juutalaisen kansan katkeruutta.
Hellenististen tapojen leviäminen juutalaiseen maailmaan kiihdytti pyrkimystä juutalaisen identiteetin palauttamiseen.
Tärkeimpänä pidettiin loukkaamatonta kansallista kulttia, joka sisälsi muun muassa näkemyksen, ettei keisarille sovi maksaa veroa, koska maa on Jumalan.
Vaikka Rooma otti juutalaisen uskonnon erikoislaadun yleensä varsin laajalti huomioon, muun muassa heiltä ei vaadittu keisarin palvontaa, ääriaineksille ei mikään riittänyt.
Kansan sisäiset, eri suuntiin vetävät, ristiriidat johtivat lopulta sisällissotaan, joka oli roomalaiselle miehittäjälle liikaa.
Juutalaiset häädettiin Jerusalemista, kaupunki tuhottiin. Itkumuuri Jerusalemissa on siitä muistona. Ja kristinusko. Se kun muodostui köyhälistön toiveajattelun pohjalta ja odotteli jumaltahon puuttuvan kaikenlaisen sorron ratkaisijan asemaan.
Esko Aspivaara
Savonlinna
