Kirjoittajan mukaan italialaisen lehtimiehen Indro Montinellin ja muidenkin journalistien kirjoituksista syntyi ns. talvisodan myytti. Kuva Mikkelin Jalkaväkimuseon talvisota-näyttelystä.
Talvisodan myytti ei murtunut
11.03. 01:11
Talvisota toi Suomeen kattavan joukon journalisteja. Yksi heistä oli tunnettu italialainen lehtimies Indro Montanelli.
Hän saapui Helsinkiin jo Karjalan kannaksen yleisharjoituksen (YH) aikaan lokakuussa 1939 ja viipyi maassamme puoli vuotta eli koko sodan ajan.
Useimmat ulkomaiset journalistit saivat tyytyä keräämään tietoja sodankäynnistä pääasiassa hotelli Kämpin baarista.
Montanelli ei tyytynyt tähän, vaan hän vieraili sekä Viipurissa ja Lapissa. Hän pääsi rintamalle haastattelemaan suomalaisia sotilaita sekä venäläisiä vankeja.
Artikkeleissaan hän pitäytyi tiukasta kokemissaan asioissa. Hän suhtautui tasapuolisesti sekä suomalaiseen että venäläiseen osapuoleen.
Mutta myös hän hämmästeli suomalaisten kykyä kamppailla puutteellisella aseistuksella valtavaa ylivoimaa vastaan sellaisissa olosuhteissa, joita hän ei ollut pystynyt kuvittelemaan.
Montinellin Corriere della Seraan kirjoittamista artikkeleista koottiin kirja vuonna 1992. Se julkaistiin vuonna 1996 suomeksi nimellä ”Sankareiden sota”.
Montinellin ja monien muiden ulkomaisten journalistien kirjoituksista syntyi ns. talvisodan myytti.
Toisen maailmansodan jälkeen muutamat ulkomaiset historijoitsijat ja journalistit, jotka eivät olleet sotaa Suomessa kokemassa, suhtautuivat epäluuloisesti myyttiin ja yrittivät tunkeutua sen taakse.
Yhdysvaltalaisen eliittikoulun kasvatti Gordon Sander on kirjoittanut Suomesta artikkeleita jo vuodesta 1977.
Muutama vuosi sitten hän päätti ryhtyä kirjoittamaan talvisodasta, koska aikaisemmat kirjat eivät hänen mielestään olleet antaneet kokonaiskuvaa tästä poikkeuksellista taistelusta.
Suomalaisten lisäksi Sander haastatteli venäläisiä asiantuntijoita. He myönsivät suoraan, että suomalaisten taitavuus Suomussalmella ja muualla oli yllättänyt puna-armeijan johdon. Kliment Vorosilovin lupaamaa paraatimarssia Helsinkiin ei tullutkaan.
Myös Stalin käsitti, että armeijan johto oli taas kerran vaihdettava. Edellisen vaihdon Stalin oli tehnyt vuonna 1938 suurissa ”puhdistuksissa”. Silloin hän oli murhauttanut kyvykkäimmän kenraalinsa Tuhatshevskin ja joukon muita valioupseereita.
Stalinin viimeinen valttikortti oli Semjon Timoshenko, jonka taktisia taitoja myös Sander ihailee.
Mutta myös Sander myöntää perusteellisen tutkimustyönsä jälkeen, että talvisotamyytti on periaatteessa totta. Sanderin teos ”Taistelu Suomesta 1939-1940” julkaistiin pari viikkoa sitten.
Toinen yhdysvaltalainen tutkija ja journalisti Willian R. Trotter tutustui Venäjän ja Skandinavian historiaan jo 1960-luvulla.
Trotter kirjoitti kirjansa paljolti samoista syistä kuin Sander, saadakseen kunnollisen kokonaiskuvat historioitsijoiden piirissä myyttiseen mittoihin nousseesta taistelusta. ”A Frozen Hell” julkaistiin 1991. Suomeksi teos käännettiin viime vuonna nimellä ”Jäinen helvetti”.
Laajan tutkimus- haastattelumateriaalin pohjalta syntyi puhutteleva tutkielma suomalaisista sotilaista. Trotter keskittyy Sanderia tarkemmin suomalaisten taktiikkan taistelussa ylivoimaista vihollista vastaan ankarissa olosuhteissa.
Myös Trotter suhtautuu moneen asiaan kriittisesti samalla kun toteaa, että talvisodan myyttiin verrattava kamppailu käytiin 2500 vuotta sitten Marathonin kentällä, jossa kreikkalaiset onnistuivat torjumaan persialaisen suurarmeijan tunkeutumisen maahansa.
Pekka Norrena
Savonlinna
