Raskaan polttoöljyn käyttö bioetanolin tuotannossa voi nostaa etanolin kokonaispäästöt vastaamaan fossiilisia polttoaineita.
Bioetanoli edistää kestävää kehitystä
10.03. 01:06
Valtiosihteeri Raimo Sailas arvostelee 6.3.2010 Itä-Savo-lehdessä julkaistussa jutussa reippain sanoin viljapohjaisen etanolin valmistusta liikenteen biopolttoaineeksi väittäen sen pilaavan ympäristöä enemmän kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet.
Sailaksen näkemykset ovat kauttaaltaan yksioikoisia ja yleistäviä. Mikäli Raimo Sailas olisi perehtynyt kotimaisen viljapohjaisen bioetanolituotannon toimintaympäristöön ja tuotantomahdollisuuksiin yhtä syvällisesti viimeisten kahdeksan vuoden ajan kuin allekirjoittanut, hän olisi varmaan järkevänä miehenä päätynyt toisenlaisiin johtopäätöksiin.
En tiedä, milloin ja missä maassa tehtyihin tutkimuksiin Sailas viittaa. Sen sijaan käytössäni oleviin melko tuoreisiin, suomalaisiin tutkimustuloksiin (MTT, VTT, Suomen Ympäristökeskus) viitaten bioetanolin hiilidioksidipäästötasoon vaikuttaa merkittävästi etanolin valmistuksessa käytettävän energian lähde.
Hiilidioksidipäästöjen kannalta raskaan polttoöljyn käyttö tuotannossa voi nostaa kokonaispäästöt Sailaksen mainitsemalle tasolle eli etanolin kokonaispäästöt vastaisivat fossiilisia polttoaineita. Sen sijaan esimerkiksi energiapuun, ruokohelven ja olkien käyttö tuotannon energialähteenä laskee bioetanolin hiilidioksidipäästötason 28 prosenttiin verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Sailas on huolissaan viljaa käyttävän bioetanolituotannon kielteisistä vaikutuksista kehitysmaiden ruokahuoltoon ja sitä kautta viljan hintaan sekä sademetsien kaatamiseen viljan tuotannon lisäämiseksi.
Sailas jättää kertomatta, että Suomessakin on tällä hetkellä noin 500 000 hehtaaria peltopinta-alaa, jonka tuottamaa viljaa ei kyetä käyttämään kotimaassa tai pelto on otettu pois tuotannosta, koska tuotannolle ei ole kysyntää. Samaan aikaa kuitenkin maahamme tuodaan vuosittain Brasiliassa valmistettua etanolia 160 000 tonnia sekä eläinten rehuksi käytettävää soijavalkuaista 170 000 tonnia mm. Afrikan maista. Suomen kotieläintaloudessa tarvittavasta valkuaisrehutarpeesta tuodaan ulkomailta liki 90 prosenttia.
Kotimainen viljaetanoli olisi nimenomaan vastaus Sailaksen huoliin. Tuottamalla itse pääosan etanolin tarpeesta vähennämme Brasilian etanolituotantoon kohdistuvaa kysyntää, ja siten ainakaan Suomen tarpeen takia sademetsiä ei tarvitse siellä kaataa.
Lisäksi kotimaisen etanolituotannon sivutuotteena jalostetaan viljassa oleva valkuainen rehuksi, joka korvaa kehitysmaista tuotavaa soijaa. Näin soija voidaan käyttää suoraan kehitysmaiden ruokatilanteen helpottamiseen.
Mielestäni ei ole kovinkaan järkevää rahdata soija kehitysmaiden ruokamarkkinoilta Suomeen karjan rehuksi ja toisaalta polttaa kotimaista ylijäämäviljaa lämpölaitoksissa.
Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen viime syksynä asettama selvitysmies Esa Härmälä on päätynyt loppuraportissaan suosittamaan viljapohjaisen etanolin valmistuksen aloittamista juuri edellä kuvatuilla perusteilla.
Raportissa todetaan Suomessa olevan mahdollisuus 2-3 bioetanolituotantolaitoksen rakentamiseen vaarantamatta Suomen vilja- tai rehumarkkinoita. Kyseinen tuotantokapasiteetti vasta vähentäisi viljan vientitarvetta kolmanneksella ja vastaavasti rehuvalkuaisen tuontitarvetta samoin kolmanneksella.
Todettakoon, että lähes kaikki EU:n johtavat jäsenvaltiot (Ranska, Saksa, Espanja, Itävalta, Ruotsi) ovat aloittaneet bioetanolituotannon jo useita vuosia sitten ja EU-alueen etanolituotannon odotetaan viisinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Tämä johtuu EU:n virallisesta tavoitteesta nostaa liikenteen biopolttoaineosuus 10 prosenttiin vastaavassa ajassa.
Tavoitearvoa määriteltäessäEU:ssa arvioitiin, ettei tavoitemäärän tuottamisella ole merkittävää vaikutusta viljan hintaan tai saatavuuteen. EU:ssa ei ole myöskään suunnitelmia nostaa biopolttoaineosuutta ennen kuin biopolttoainetuotannossa voidaan ottaa käyttöön uusia raaka-ainelähteitä viljan ohelle ns. toisen sukupolven tuotantoa varten.
Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelevavirkamies, ekonomisti Pekka Tiainen on 27.4.2009 Itä-Savolle antamassaan haastattelussa todennut etanolin valmistuksen olevan valtiolle varsin kannattavaa toimintaa, jättäen 15 vuoden aikana arviolta 400 miljoonan euron verotulot valtiolle.
Toivon valtion ylimmän rahakirstun vartijan ymmärtävän rahan päälle paremmin kuin kotimaisen viljaetanolin tuotannon ympäristökysymysten suhteen näyttää olevan.
Aate Laukkanen
toimitusjohtaja
Suomen
Bioetanoli Oy
Punkaharju
