
Savonlinnan taidelukion musiikkilinjalaiset esittivät perjantaina Savonlinnasalissa kevyttä musiikkia popista jazziin ja hevimetalliin.
01.02.2010 11:46
Puolen yön jälkeen perjantain ja lauantain välillä, heti Kevarin eli Savonlinnan taidelukion kevyen musiikin konsertin jälkeen oli mielessä selvänä yksi ajatus: onkohan tällaista missään muualla Suomessa tai maailmassa?
Että nuoret esittävät musiikkia klassisesta räyhäävään heviin lähes kymmenen tuntia parissa illassa ja että yleisö täyttää salit vuodesta toiseen.
Ja kaikki tämä koulusta, jossa musiikkia tekee kuitenkin vain yksi luokka kultakin ikäluokalta, siis noin sata nuorta. On siinä ihmettelemistä ja mallia muualle.
Kun käsiohjelmassa vain on bändien nimet, puhutaan vain niistä. Toki illan mittaan jäivät muutamien lavaleijonien nimet mieleen. He kun ilmestyivät lavalle aina uudestaan eri kokoonpanoissa.
Ensin esittäytyivät vuosikurssibändit ja jazz-yhtyeet, jotka ovat syntyneet osana opetusta. Väliajan jälkeen pulppusi mitä moninaisimpia nuorten omia yhtyeitä, irkusta heviin. Nämä ovat nuorten omia bändejä. Lopuksi perinteinen abishow.
Vuosikurssibändit näyttävät, mitä kolmessa tai neljässä vuodessa tapahtuu. Ykkösluokkalaiset ovat iloisen innokkaita, täynnä ihmetystä siitä, että tässä nyt ollaan ja näytetään. On hyviä laulajia ja soittajia, ja hyvä meno.
Tämän vuoden ykkösiltä ei puutu kunnianhimoa eikä asennetta: heti vain monipolvisen progen kimppuun.
Kakkosluokkalaisilla on jo varma olemus, sihisevä into on muuttunut kuuliin lavavarmuuteen. Siellä kun on oltu ennenkin. Oikeat taiturit alkavat erottua, ne, jotka ovat tosissaan musiikin kimpussa.
Kolmasluokkalaisille on varaa ottaa jo rennosti: tämähän osataan. Nyt voi jo leikkiäkin.
Kolmosten Reima & the Rainers -kokoonpano jätti hyvästit Haydnin jäähyväissinfonian tapaan: soittaja toisensa jälkeen jätti lavan, ja lopulta jäljelle jäi vain basisti sooloineen ja rumpali.
Bändien nimet ovat osa konsertin hauskuutta. Vai mitä sanotte bändistä Golden Tribute To All The Jazz Master In The Universe. Soittivat ihan nimensä veroisesti, mainio svengi.
Nuorten omat bändit esittivät useita omia sävellyksiä, ja kokoonpanot vaihtelivat hevibändistä sello-kontrabasso-kitara-piano-kokoonpanoon tai lähes puhtaasti lyömäsoitin-laulu-yhtyeeseen.
Vanhat mestaritkin olivat kelvanneet: oli Beatlesia ja Zappaa. Suomi oli pahasti paitsiossa: koko iltana vain kaksi suomenkielistä kappaletta. Naissolisteja olisi mahtunut lisää.
Hauskin hetki oli irkkuyhtye 7 Stout Clan ja sen iloisen reipas meno, herkkyyttä tarjosi Ice Fishers -kvartetti.
Loppupuolella jyräsi hevi, ja juuri ennen abishow’ta perinteinen Antizääääz-tuokio, jonka lomassa abi-hevarit vannottivat kouluun jääville, että nämä eivät varmasti sekaannu jazziin vaan jatkavat raskaalla linjalla hamaan maailman tuhoon.
Abi-show konkretisoi koulun sisäisen jazz-rokki-jakauman: kummankin tyylin bändit olivat lavalla ja yrittivät soittaa toista suohon. Vierailipa lavalla Pensselisetäkin. Ja lopuksi iloinen karnevaali, mukana kaikki musiikki-abit.
Pakko on mainita muutama abi, jotka ovat tehneet vaikutuksen vuosien varrella.
Pianisti-laulaja-lauluntekijä Marjo Hassinen on aikamoinen lupaus, komea ääni, omaperäinen sävelkieli ja säteilevä olemus. Lyömäsoittaja-biisintekijä Sami Londén on taitava, mutta vaatimaton. Basisti Mikael Saastamoinen on sydäntensulattajabasisti, Joni Homanen sympaattinen laulumies.
Trumpetisti Tomi Nikulla ja saksofonisti Sara Karilla näkyy jo ammattimainen ote. Karismaattiset kitaristi-laulaja Juho Kosonen, rumpali-laulaja Julius Piironen ja viulisti Esa Satomaa luovat lavalle säpinää.
Riitta-Leena Lempinen-Vesa
Katso Kevari-kuvagalleria: http://www.ita-savo.fi/kuvagalleria/Kevari/index.html