
25.04.2010 21:52
Lastentanssi- ja balettikonsertti Satuseikkailu Savonlinnasalissa sunnuntaina 25.4.2010. Taidekoulu Hyrrän ja Pieksämäen Pikkujoutsen -tanssikoulun oppilaat.
Sunnuntain satuseikkailu osoitti, että Taidekoulu Hyrrä on edelleen elossa ja elinvoimainen haastavan kauden loppumetreilläkin. Tanssikoulujen opettajat, Danut Ciota, Mira Jalkanen, Michael Geppert, Venla Konttinen ja Susanna Ikonen olivat koonneet Savonlinnasaliin kattavan kavalkadin vuoden työstään eri ikäisten tanssin opiskelijoiden kanssa.
Konsertin ensimmäinen puoliaika marssitti lavalle ryhmät pienimmistä Tossavaisista ja Lentokonemiehistä Peppeihin, Pyssymiehiin ja tyttöjen ja poikien yhteiseen Street-tanssiin. Susanna Ikosen ohjaama Huvikumpu ei ollut tippaakaan vinksin tai vonksin, vaan yhteiset liikkeet ja kuviot sujuivat mallikkaasti eikä villien Peppien iloittelu jättänyt yleisöä kylmäksi.
Pieksämäkeläisten Karhutyylin valloittavat pandat möngersivät ja tallustelivat hyvinkin karhumaisesti ja lopuksi yksi luiskahti jopa spagaattiin.
Savonlinnan Cowboy-poikien elämä on kahtalaista: milloin saa rauhassa leveillä letkeän banjomusan tahtiin, milloin taas uhkaavat väijytykset pakottavat cowboyt käyttämään nallipyssyjään. Onneksi pojat oli ohjeistettu hyvin: muita, ja varsinkaan yleisöä ei saa ampua!
Tanssileikki I ja II -ryhmien tytöt olivat päässeet jo klassisenkin baletin pariin. Prinsessojen viehkoja liikkeitä ja klassisesta baletista tuttuja asentoja löytyi koreografiasta, ja mikä ihaninta, asuina olivat tyllitutut ja lopussa haikeat hoviniiaukset!
Breikkileikki I:n lentokonepojat lentelivät syöksykierteitään lavalla aina siihen asti, kun verhoista kuului: bensa loppuu! Leikin koreografia oli sen verran helppo, että aina välillä saattoi jopa vilkutella vilkutella äidille yleisön joukkoon.
Pikkujoutsenten Viidakon V.I.P. esityksessä oli jo havaittavissa nykytanssin juurevaa alaspäin suuntautuvaa otetta ja kekseliäät hahmot olivat lähellä tanssiteatteria. Pikkujoutsenen Essi Häyrinen oli jo ehtinyt perehtyä myös itämaiseen vatsatansiiin.
Streetryhmän rento ote: löysät kuteet ja lippa taakse - meininki tarttui myös yleisöön ja melkein salintäysi yleisöä poistui väliajalle vakuutettuna varhaistanssin voimasta.
Toinen puoliaika keskittyi Tsaikovskin rakastetun Pähkinänsärkijä- baletin kohtauksiin. Taideopiskelijoille tekee aina hyvää päästä jo varhaisessa alan klassikkojen pariin ja useissa esityksissä oli jo selkeätä eri karakteerien hallintaa, sitkeitä ja jänteviä liikkeitä, kypsiä tulkintoja ja tanssin iloa. Mutta paljon työtä se on vaatinut.
Ainoan kärkitossunumeron tanssinut Saana Autio kertoi harjoittelevansa joka päivä viitenä päivänä viikossa ja harjoittelu vaatii usein hikeä ja kyyneleitäkin.
Hyrrän äiti, Kira Boesen kertoi spiikissään miettineensä sitä, miten paljon lapsilta voi harrastuksensa eteen vaatia. Kun nykypäivänä lapsen ympärillä tapahtuu kovin nopeasti ja ympäristössä vaihtuvat tiheään tahtiin harrastusmahdollisuudet, koulu- ja kotiympäristöt ja jopa vanhemmatkin, tuo pitkäjänteinen ja tavoitteellinen harrastaminen siihen toivottavaa vastapainoa. Savonlinnalaislapsille on nyt myös Taidekoulu Hyrrän kautta turvattu tämä mahdollisuus.
Pia Rask