
– Oli ehkä hullua olla mukana kirjan taitossa, sillä jouduin tekemään senkin päivätyön lisäksi, yötä myöten. No, on tietysti luontevaa, että pöllökirja tehdään yöllä. Niin kai sen pitääkin mennä, valokuvaaja Kimmo Taskinen nauraa.
11.07.2009 14:17
Sulkavalta kotoisin oleva valokuvaaja-sarjakuvapiirtäjä Kimmo Taskinen ja punkaharjulainen vapaa kirjoittaja Esa Kero ovat julkaisseet toisen yhteisen luontokirjansa, Pöllökärpäsen purema (Multikustannus 2009). Teos jatkaa luontoaiheen käsittelyä samalla rennolla otteella kuin kaksikon kaksi vuotta sitten julkaistu kirja Äimän käki.
Milloin pöllökärpänen puraisi teitä, eli miten uusi teos sai alkunsa, Kimmo Taskinen?
– Tämä pöllöidea on yksi monista ideoista, joita päässä pyörii jatkuvasti. On sattuman kauppaa, mihin milloinkin innostutaan tarttumaan. Viimeksi valittiin käki, nyt pöllöt. Tarjolla olisi ollut esimerkiksi muurahaisia, variksia ja muitakin aiheita.
Miltä ajalta kirjan valokuvat ovat, ja mitä niiden ottaminen on vaatinut?
– Suurin osa kuvista on otettu viimeisten puolentoista vuoden aikana, käkikirjan jälkeen. Tämä on ollut erittäin raskas projekti, sillä jos pöllöjä haluaa kuvata, on tietysti oltava liikkeellä öisin.
Kirjassa on kuvia kaikista Suomessa vakituisesti pesivistä kymmenestä pöllölajista. Mikä oli pöllöistä pöllöin, eli arin ja vaikein löytää kuvattavaksi?
– Tunturipöllöä ei tämän puolentoista vuoden jakson aikana löytynyt villinä kuvattavaksi, vaikka yritys oli kova. Siksi tunturipöllökuvat on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa, ja esimerkiksi Ruotsin Lapista tunturipöllön pesimäalueelta on kuvattu vain maisemia. Kaikki muut pöllöt on kuvattu luonnossa.
Saitko paljonkin vihjeitä eri ihmisiltä pöllöjen elinpaikoista, vai miten löysit niiden luo?
– Suuri kiitos avusta kuuluu lintujen rengastajille, joiden mukana olin monilla retkillä ja jotka antoivat vihjeitä hyvistä pöllöpaikoista. Sain puheluilta monilta ihmisiltä siivoojista professoreihin. En muuten olisi mitenkään itse voinut löytää kaikkia lajeja kuvattavaksi.
Mitä opit eri pöllölajeista tämän projektin aikana?
– Ainakin sen, että eri lajien sisällä eri yksilöt ovat hyvin erilaisia. Viirupöllötkin on kuuluisia äkäisyydestään ja siitä, että ne käyvät ihmisen päälle pesää puolustaessaan, mutta on niissäkin rauhallisempia ja arempia yksilöitä. Luonteet vaihtelevat pöllöillä samalla tavalla kuin ihmisillä.
Kirjassa on paljon muutakin kuin pöllökuvia. Miksi?
– Jotta kirja ei olisi pelkkä Suomen pöllöt -luettelo. Olen liittänyt mukaan aika paljon maisemakuvia eri puolilta Suomea. Niiden kuvien kautta lukija voi tutustua pöllöjen elinympäristöihin. Lisäksi taitosta tulee elävämpi pienten yksityiskohtien ja luontoelementtien avulla.
Marja-Liisa Karjalainen