08.12.2009 14:28
Jorma Hynninen, baritoni, Annastiina Tahkola, mezzosopraano, Nova-trio: Susanna Mieskonen-Makkonen, Hanne Salmenkivi, Matti Makkonen. Eri säveltäjien joululauluja.
Savonlinnan Tuomiokirkko oli maanantai-iltana lähes täynnä, eikä ihme. Jorma Hynnisen taito ja uljas ääni ovat Suomessa jo käsite. Kuulijat tietävät, että hänen lauluaan kannattaa kuulla aina, kun se on mahdollista.
Hartaat, tunteikkaat joululaulut osoittivat, että Hynnisen ääni on yhtä hienossa kunnossa kuin aina aikaisemmin. Alarekisteri on tumma ja soiva, ja ääni soi kiinteänä korkeimpiin ääniin saakka. Adamin joululaulu näytti, että korkeatkin äänet soivat vahvoina ja kiinteinä, ikään kuin ikä ei olisi niitä koskenutkaan.
Hynninen on armoitettu tulkitsija, ja niinpä monet tutut joululaulut kasvoivat tarinoiksi, veivät nostalgisiin ja hartaisiin tunnelmiin. Herkät, lähes läpikuultavat sävyt muuttuvat suureen pauhuun ja riemuun.
Tuttujen tekstien voimakas, tarkka tulkinta antoi lauluille uusia sisältöjä. Joululaulujen sanomat kasvoivat suuriksi.
Annastiina Tahkolan mezzosopraanossa on tummaa pehmeyttä ja elävää jatkuvuutta. Tahkola antaa musiikin virran viedä, ja tuloksena on luontevaa ja koskettavaa laulua. Korkeissakin äänissä on leveä, tumma sävy, joka istuu hyvin joulumusiikkiin.
Konsertin duetot soivat puhtaina ja tasapainoisina.
Matti Makkonen oli sovittanut suuren osa laulujen pianotriosäestyksistä. Taitavat savonlinnalaissoittajat loivat osaltaan konsertin syvää, vahvaa tunnelmaa.
Suurin osa sovituksista oli tyylikästä, laulua tukevaa tekstuuria, jossa kukin soitin sai vuorollaan näyttäviä osuuksia. Muutamissa lauluissa olisi säestykseksi riittänyt vähäisempikin, melodia ja teksti puhuttelevat jo kylliksi.
Makkosen ideoima ja tuottama konsertti oli kauttaaltaan korkeatasoinen, mieltä puhdistava kokonaisuus. Yleisö vaatii harvinaisen ponnekkaasti ylimääristä, ja Tahkola ja Hynninen lauloivat herkän Hiljaisen joululaulun, joka kuului illan hienoimpiin tulkintoihin.
Riitta-Leena Lempinen-Vesa
