Baletin sininen hetki.
On ihanaa tanssia!
15.05. 12:11
Klovneja, cancan-tanssijoita, tähtisotureita, mereneläviä, valtavia katujengejä, Afrikan leijonia ja kymmeniä muita eläin- ja ihmisryhmiä näkyi lauantai-iltapäivällä Savonlinnasalissa. Taidekoulu Hyrrän perinteinen kevätkatselmus ei venynyt aivan viimevuoden mammuttimittoihin, yli kolmen tunnin kuitenkin.
Hyrrä on uskomaton ilmiö: neljässä vuodessa kuin tyhjästä on putkahtanut yli 40 ryhmää ja noin 400 tanssijaa. Toki joukossa on niitä, jotka ovat jo tätä ennen tanssineet klassista balettia ja nykytanssia pienemmissä tanssikouluissa, mutta vasta Hyrrän perustaminen on saanut suuret joukot liikkeelle. Tanssista on tullut merkittävä liikuntamuoto Savonlinnassa.
Lauantain mammuttinäytös pursusi liikkeen ja rytmin iloa, kekseliäitä koreografioita, herkkää kauneutta ja rajua rutistusta. Elokuvamusiikin lavea maailma tarjoaa yhtä hyvin hakkaavaa hiphoprytmiä kuin Kummisedän surullista balladia tai Amelien minimalistista ranskalaistunnelmaa.
Tanssijoiden suosiossa olivat nopeat, useimmiten uudet tanssit, joten klassikkoelokuvien ikivihreitä ei juuri kuultu. Pienimmät tanssivat Disney-sävelmien tahtiin,
Hyrrän nuorimmat tanssijat ovat nelivuotiaita, vanhimmat yli 70. Pienimpien tanssi on vielä suloista juoksentelua ja eläinten matkimista, kaikkein edistyneimmät hallitsevat liikkeet ja vievät jokaisen eleen loppuun, elävät rytmin ja musiikin mukana. Monet hallitsevat myös useita lajeja.
Nuorten suurin suosikki on hip hop alalajeineen. Välillä lava oli niin täynnä hoppareita, ettei tilaa liikkeelle juuri jäänyt. Poikien breikki-ryhmät saivat yleisön puolelleen. Star wars -musiikkiin tehdyssä taistelutanssissa loistivat neonvihreät leikkimiekat.
Hiphopin karhean kulmikas liikekieli on vahva vastakohta klassisen baletin sirolle, viimeistelylle kauneudelle, jonka omaksuminen vaatii vuosien työtä. Vaikka klassisen baletin ryhmiä oli aikaisempia vuosia vähemmän, nähtiin lavalla valkoisiin tutuihin pukeutuneita, jo hyvin taitavia ballerinoja ja viimeisteltyjä kuvioita.
Toivotaan, että baletti ei jää nopeammin omaksuttavien, rajumpien ja trendikkäämpien tanssinlajien jalkoihin. Onhan se monen muun lajin perusta. Balettitausta näkyy tanssijan liikkeissä muissakin lajeissa: käden ojennukset viedään loppuun, nilkka suoristuu nopeasti, ryhti on uljas.
Steppiryhmä oli konsertin sympaattisin: ikähaitari oli alakouluikäisestä yli 70-vuotiaaseen, meno rento ja lempeä, silti ryhdikäs. Tämä tarkka laji oli vetänyt Savonlinnan julkkiksiakin: steppaamassa olivat muun muassa kirjastotoimenjohtaja Tapani Boman sekä näyttelijät Matti Muhonen ja Kauno Villberg.
Nykytanssiryhmät tarjosivat yllätyksiä ja vahvaa ilmaisua. Moulin rouge, Carmen, Sound of Music ja monet muut saivat mukaansa tempaavan tulkinnan.
Tämän vuoden uutuus oli Afro-ryhmä, joka tanssi maanläheisesti afrikkalaismusiikin pauhatessa. Afrossakin oli mukana aikuistanssijoita, samoin kuin aikuisbaletissa. Aikuisten ja senioreittenkin mukana olo on tärkeää: tanssi tekee hyvää ihan kaikille, ei vain nuorisolle.
Sirkusta edustivat ilma-akrobatia ja sirkusesitys. Taito hämmästyttää: pieni tyttö hyppää narua takaperin suuren pallon päällä tai nuori poika jonglööraa neljällä pallolla jalkojen alta. Hyrrässä voi nuori oppia lähes mitä vain.
Riitta-Leena Lempinen-Vesa
