
Kerimäen valtuusto kokoontui seminaariin ja kokoukseen kirkonkylän koululle. Päivän aikana esitys kolmen koulun lakkauttamisesta muuttui periaatepäätökseksi, jonka mukaan Toroppalan koulu loppuu jo kuluvan lukuvuoden jälkeen.
29.08. 20:52
Kerimäen Toroppalan koulu lopettaa toimintansa kuluvan lukuvuoden jälkeen eli ensi keväänä. Tällaisen periaatepäätöksen Kerimäen kunnanvaltuusto teki lauantaina kokouksessaan äänin 16–11.
Periaatepäätös sisältyy kunnan talouden tasapainottamisohjelmaan, jonka kunta lähettää liitteenä valtioneuvostolle hakiessaan harkinnanvaraista valtionavustusta. Toroppalan koulun lakkauttamisen lasketaan tuovan kunnalle säästöä 100 000 euroa vuodessa.
Valtuuston hyväksymään tasapainottamisohjelmaan ei sisälly muitten koulujen lakkauttamista. Ohjelmassa on kuitenkin maininta, että koulujen opettajamäärissä noudatetaan valtuuston aikaisemmin hyväksymiä oppilasmäärärajoja. Tämä tarkoittaa, että Kumpurannan koulu muuttuu kaksiopettajaiseksi.
Periaatepäätös muotoutui lauantain valtuustoseminaarin perusteella. Alun perin seminaarissa oli käsiteltävänä kunnanhallituksen esitys, jonka mukaan yksi koulu olisi lakkautettu vuonna 2011 ja kaksi muuta koulua vuosina 2013 tai 2014. Ensimmäisen lakkautettavan koulun kohdalla oli kysymysmerkillä varustettuna Toroppalan koulun nimi.
Kunnanjohtaja Kari Rannanpihan esityksestä kunnanhallitus muutti ylimääräisessä kokouksessa esitystään ennen virallista valtuuston kokousta.
Rannanpiha kertoo, että hänellä oli muutosesitys valmiiksi mietittynä jo ennen seminaaria valmiiksi siltä varalta, että alkuperäisen esityksen taakse ei ollut mahdollista saada selvää valtuuston enemmistöä.
– Ratkaisuun vaikutti se, että kustannussäästöjä saadaan aikaisemmin kuin olisi saatu alkuperäisellä esityksellä, vaikka säästöt jäävätkin pienemmiksi. Toisaalta tämä ratkaisu säilyttää kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden paremmin kuin alkuperäinen esitys olisi säilyttänyt, Rannanpiha sanoo.
Toroppalan koulu sijaitsee kuuden kilometrin päässä kirkonkylästä.
Kansanedustaja, kunnanvaltuutettu Heli Järvinen (vihr.) esitti, että Toroppalan koulua ei lakkautettaisi vuonna 2010. Hän esitti myös, että kaikki koulut saisivat nykyisten oppilasmäärien säilyessä jatkaa nykyisillä opettajamäärillä ja että koulun lakkauttamista voitaisiin harkita vasta, kun oppilasmäärä laskee alle 25 oppilaan.
Järvisen esitys kuitenkin hävisi äänin 16–11. Keskustan valtuustoryhmä hajosi äänestyksessä. Vihreät, vasemmistoliitto ja omana ryhmänään toimiva Maire Hämäläinen kannattivat Järvisen esitystä. Kokoomus ja SDP kannatti kunnanhallituksen esitystä.
Vihreiden mielestä tasapainottamisohjelma on kunnan taloudelliseen tilanteeseen nähden riittämätön. Järvisen mielestä Kerimäellä on kaksi vaihtoehtoa.
– Voidaan niistää palvelut nollille, todeta, että eipä riittänyt ja ruveta valmistelemaan kuntaliitosta. Toinen vaihtoehto on, että ruvetaan valmistelemaan kuntaliitosta ja pidetään neuvotteluissa mahdollisimman hyvää huolta Kerimäen palveluista, Järvinen sanoi.
Urpo Haverinen (vas.) ja Anneli Räisänenkin (kesk.) pitivät kuntaliitosta todennäköisenä, mutta vetivät asiasta erilaiset johtopäätökset:
– Ensin pitäisi ratkaista suuremmat asiat ennen kuin ruvetaan peukaloimaan satojatuhansia. Mieletöntä karsia palveluita nyt, kun kuitenkin ajaudutaan suurempaan kuntaan, Haverinen sanoi.
– Nyt pitää tehdä näpertelyjä, että pärjätään muutama vuosi itsenäisenä. Ennustan, että 4–5 vuotta pärjätään, Räisänen sanoi.
Pekka Palm (sd.) kuittasi haikailut kuntaliitokseen veikkaamalla, että Kerimäen sivukoulujen lakkauttaminen on listalla ensimmäisenä, jos Savonlinnaan liitytään.
– Tällä tasapainottamisohjelmalla pystytään rimpuilemaan muutamia vuosia, Palm veikkasi.
Matti Pukkila (kok.) piti tasapainottamisohjelmaa riittämättömänä, mutta ilmoitti kokoomuksen silti kannattavan sen hyväksymistä.
– Samaan ongelmaan joudutaan palaamaan jo ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä, Pukkila veikkasi.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sointu Siljola-Kiiskinen (kesk.) paheksui sitä, että kouluverkon saneeraamisesta ei oltu kysytty sivistyslautakunnan mielipidettä. Hän ehdotti, että Kerimäki olisi ylpeä kouluverkostaan ja julistautuisi kyläkoulujen kunnaksi.
Hän korosti kyläkoulujen kasvatuksellista merkitystä etenkin erityistä tukea vaativille oppilaille ja epäili erityisopetusta ja avustajia tarvittavan lisää, jos kyläkoulut lopetetaan. Hän ehdotti, että kyläkoulujen lopettamisen sijaan ruvettaisiin ohjailemaan oppilasvirtoja niin, että erityisoppilaat pääsisivät kyläkoulujen pieniin ryhmiin.
Siljola-Kiiskinen ehdotti myös, että luovuttaisiin uusien seinien rakentamisesta Anttolaan ja ohjattaisiin lapsia päivähoitoon ja esiopetukseen Louhen ja Toroppalan koululle.
Hän ehdotti myös koulukyytikriteerien tarkistamista. Valtakunnallisen normin mukaan koulukuljetuksen rajana on viiden kilometrin koulumatka, kun Kerimäki kuljettaa kolmen kilometrin takaa.
Riikka Karvinen (kesk.) ja Sanna Hämäläinen (kesk.) pohtivat, ovatko Toroppalan koulun lakkauttamisesta saatavat säästöt todellisia. He arvelivat, että opettajia tarvitaan jatkossakin ja että Anttolan koululla tulee entistä ahtaampaa. Ainoan säästön he arvelivat tulevan koulun myynnistä mutta pohtivat, kuka koulun ostaa.
Hämäläinen ehdotti koulun lopettamisen tilalle muun muassa veroprosentin korottamista.
Kerimäen talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyy myös puolen prosenttiyksikön veroprosentin korotus ensi vuodelle. Veroprosentti on nyt 20,25 ja se nousee 20,75:een. Timo Lehtinen (kesk.) torjui ajatuksen lisäkorotuksista.
– Jos nykyiseen laitetaan prosentti päälle, meillä on Suomen korkein veroprosentti. Jos ei ole tuloja, pitää leikata menoja. Tunteet eivät saa olla siinä esteenä.
Järvinen teki esityksensä tasapainottamisohjelman muuttamisesta sen jälkeen, kun hän kuuli että muutosten tekeminen on mahdollista. Sitä ennen hän oli esittänyt ohjelman hylkäämistä. Siinä vaiheessa kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Pitkonen (kesk.) paheksui hänen toimintaansa.
– Tämä on liite valtion harkinnanvaraisen avustuksen hakemiseen. Onko Järvisen ajatus, että ei saataisi rahaa ja oltaisiin entistä syvemmällä suossa, jotta valtion selvitysmies tulisi selvittämään meidät kuntaliitokseen, Pitkonen kysyi.
Järvinen ilmoitti, että hänen käsityksensä mukaan tasapainottamisohjelma ei riitä harkinnanvaraisen avustuksen saamiseen. Hän uskoo, että avustukset jaetaan kunnille, jotka tekevät suuria rakenteellisia ratkaisua.
Ari Silvennoinen (sd.) arvioi, ettei säästöohjelmaa voi enää karsia. Hän olisi halunnut lakkautuslistalla myös Louhen koulun.
Toroppalalainen valtuutettu Terhi Ryyppö moitti, että päätös koulun lakkauttamisesta tuli liian nopealla tahdilla.
– Toki Toroppalan koulua on lakkautettu 15 vuotta, mutta tämä päätös tällä varoitusajalla tuli liian nopeasti.
– Hyvin olette suunnitelleet. Laitetaan ensi lakkautettavaksi kolme koulua. Sitten kun sanotaan, että laitetaankin vain Toroppalan koulu, niin suurin osa hyväksyy sen.
Kokouksen jälkeen Ryyppö poistui kokouspaikalta kyynelehtien.
Ainakin Olavi Nousiainen (kesk.), Timo Lehtinen (kesk.) ja Tuukka Suomalainen (kesk.) antoivat ymmärtää, että lauantaina syntynyt muutettu ehdotus oli heille helpompi hyväksyä kuin kolmen koulun lakkautusehdotus.
Lehtinen sanoi, että hänen sydäntään lämmittää, kun Kumpurannan ja Louhen koulut ovat poistuneet lakkautuslistalta.
– Totta on, että kyläkoulut ovat kylien sydän. Toroppalan osalta näen, että Toroppala hengittää kirkonkylän koulun voimin. Matkat eivät ole kohtuuttoman pitkiä. Tässä tilanteessa on pakko tehdä kipeitä päätöksiä ja rajuja leikkauksia, Lehtinen sanoi.
Toroppalan koulun lakkauttamisesta tehdään varsinainen päätös myöhemmin. Kunnanjohtaja Kari Rannanpiha sanoi kuitenkin olettavansa, että päätös syntyy, kun periaatepäätös on kerran tehty.