• Etusivu
• Uutiset
• Kulttuuri ja viihde
• Urheilu
• Talous
• Vapaa-aika
• Mielipiteet
• Sää
• Videot
• Kuvat
• Näköislehti
• Vaalit 2012

Syväväyläsiltojen hintavertailu julki

14.04.2010

Alustavien kustannusarvioitten mukaan Savonlinnaan luvatut rahat näyttäisivät nipin napin riittävän 16 tai 18 metriä korkeisiin, kiinteisiin maantiesiltoihin Laitaatsalmessa.

Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala on aiemmin lehdessämme sanonut, että valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa varatun 130 miljoonan euron summan on riitettävä Savonlinnan rinnakkaisväylän ja Laitaatsalmen syväväylän rakentamiseen. Kyrönsalmen siltatyömaan ja rinnakkaisväylän valtatieosuuden jälkeen syväväylän ja sen siltojen rakentamiseen jää noin 40 miljoonaa euroa.

24,5 metriä korkeat maantiesillat veisivät kustannusarvion jo 7–10 miljoonaa euroa yli valtioneuvoston lupaaman summan.

Karkea kustannusvertailu löytyy siltavaihtoehtojen vertailuraportista, joka parhaillaan on viranomaisten kommentoitavana. Liikennevirasto valitsee kesäkuun aikana, mitkä sillat viedään jatkosuunnitteluun ja toteutukseen.

Syväväylän yli rakennetaan kaksi maantiesiltaa ja yksi rautatiesilta. Vertailussa on mukana viisi maantiesiltavaihtoehtoa ja kaksi rautatiesiltavaihtoehtoa.

Kiinteitten siltojen keskinäiset kustannuserot riippuvat siitä, rakennetaanko rautatiesilta nostettavana vai käännettävänä. Nostettavan sillan nousukorkeus riippuisi maantiesiltojen korkeudesta, mutta kääntösilta olisi samanlainen ja samanhintainen kaikkien maantiesiltojen parina.

Kääntösilta olisi syväväyläsuunnittelun projektipäällikön Aimo Heiskasen mukaan kääntösillaksi melko suurirakenteinen ja edellyttäisi huolellista suunnittelua. Kääntösilta on riskialttiina vaihtoehtona kertaalleen hylätty. Se otettiin uudelleen tarkasteluun, kun nostettavan sillan nostotornien arveltiin hallitsevan maisemaa liikaa. Vesiväylää muotoiltiin uudelleen, mutta kääntösilta olisi edelleen poikkeuksellisen suuri.

Avattavien siltojen rakentaminen Laitaatsalmen syväväylän yli tulisi selvästi kalliimmaksi kuin korkeimmatkaan kiinteät sillat. Hintaero olisi pienimmilläänkin 10 miljoonaa euroa.

Heiskanen toteaa, että avattavien siltojen kustannukset saattavat todellisuudessa olla arvioitua suuremmatkin. Näin suuret avattavat sillat ovat harvinaisia rakenteita, joiden kustannuksista ei ole ajantasaista tietoa.

24,5 metriä korkea maantiesilta säästäisi siltojen käyttökustannuksia 200 000 euroa vuodessa, kun ainoa avattava silta olisi Laitaatsalmen rautatiesilta. Korkea silta poistaisi kokonaan Kyrönsalmen alusliikenteen turvallisuusongelman, ja samalla maantiesiltojen aukominen Kyrönsalmessa loppuisi kokonaan.

Kiinteät Laitaatsalmen sillat saattaisivat jopa lisätä siltojen käyttökustannuksia, koska osa syväväyläliikenteestä jäisi Kyrönsalmeen ja avattavia siltoja olisi siten neljä: kaksi Kyrönsalmen maantiesiltaa, Kyrönsalmen rautatiesilta ja Laitaatsalmen rautatiesilta.

Avattavat Laitaatsalmen sillat vähentäisivät siltojen käyttökustannuksia vain 70 000–80 000 eurolla vuodessa.

Syväväylän suunnitteluryhmä ei vaihtoehtovertailussa ota kantaa siihen, mikä siltavaihtoehto pitäisi valita.

Syväväylän yleissuunnitelma tehdään kuluvan vuoden aikana sen jälkeen, kun liikennevirasto on valinnut lopulliset siltavaihtoehdot. Kevään 2011 aikana yleissuunnitelma asetetaan nähtäville, ja tavoitteena on saada sille lainvoimainen hyväksymispäätös vuoden 2011 aikana.

Rakentamisen on arvioitu käynnistyvän vuonna 2015, jolloin väylä valmistuisi aikaisintaan vuoden 2017 lopussa.

Jaana Hänninen

Vertailuraportti kokonaisuudessaan:

http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26285.PDF

Muuta tietoa syväväylävaihtoehtojen vertailusta (sivulla mm. videoita siltavaihtoehtojen virtuaalimallinnoksista):

http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=14734&_pageid=71&kieli=fi&linkki=35297&julkaisu=11139