
Hilkka Ravilon kahdeksas romaani, Muovikassimies, on kirjailijan itsensä mielestä karmein hänen teoksistaan. Sylissä ”karvainen muusa”, Mussoliini-kissa.
19.09. 17:28
Enonkosken Simanalassa asuvan kirjailijan Hilkka Ravilon kahdeksas rikosromaani, Muovikassimies, on juuri ilmestynyt.
Ravilo pyörittelee uunituoretta teosta käsissään ja toteaa:
– Tämä on karmein kirja, jonka olen koskaan kirjoittanut. Yhtä kohtaa kirjoittaessani voin melkein itsekin pahoin.
Muovikassimies kertoo monelle naiselle valitettavan tutusta miestyypistä. Kirjan muovikassimies on Tarmo, joka elää naisten siivellä. Aina edellisen suhteen väljähtyessä Tarmo pakkaa muovikassiin mahtuvan omaisuutensa ja vaihtaa naista.
– Pohjaidea on ainakin 15 vuotta vanha. Katsoin äitienpäivänä erästä ohjelmaa, jossa esiintyi kuusi naista. Heillä kaikilla oli lapsi saman miehen kanssa. Aina, kun nainen oli viimeisillään raskaana tai juuri synnyttänyt, mies ilmoitti löytäneensä elämänsä naisen ja lähtevänsä, Ravilo kertoo.
Jätetyt naiset olivat aikansa vihanneet seuraajiaan, kunnes joku heistä oli keksinyt, ettei kohtalonsisarissa ole vihattavaa. Hän oli etsinyt toiset käsiinsä ja he olivat tutustumisen jälkeen vuokranneet ison talon, jossa asuivat kaikki lastensa kanssa.
– Lapsethan ovat puolisisaruksia keskenään. Asuminen tuli kaikille kaupunkiyksiöiden vuokraa halvemmaksi ja lastenhoito-ongelmat poistuivat. Ja kun viitisen vuotta sitten tehtiin tutkimus näistä niin sanotuista muovikassimiehistä, sain kirjaani lisäaineistoa.
Tärkeänä mausteena kirjassa on postimyynnin kautta markkinoitava laihdutuslääke, joka ei olekaan sitä mitä sen väitetään olevan. Huijarin tie ei ole ruusuinen, sillä kaikki eivät niele ”lääkkeen” sivuvaikutuksia hiljaisuudessa ja rauhallisesti.
– Pitkään se muhi mielessä. Kirjoittaminen on ainoa minkä minä osaan. Toiset tekevät käsitöitä, minä osaan hädin tuskin ommella napin kiinni. Kirjoittaminen on minulle se harrastus, tärkein ja palkitsevin tekeminen, Finlandia-ehdokkaana vuonna 1997 Mesimarjani, pulmuni, pääskyni–romaanillaan ollut Ravilo sanoo.
Kati Myllys