Koneyrittäjä Jussi Siitoselle Vuoriniemen metsissä hakkuille ajankohta oli mitä otollisin, kun ei ole muuten vilkas puumarkkinatilanne.
Harvennuskohteita kerättiin yhteiskauppaan
05.04. 21:22
Punkaharjulaiset metsänomistajat halusivat saada metsänsä kuntoon ja myydä puuta aikana, jolloin puu ei juuri liiku. Niinpä he keräsivät pienet leimikot yhteen ja hieroivat Itä-Savon metsänhoitoyhdistyksen kautta puukaupat. Lisäksi isännät antavat tällä tavoin työtä metsäkoneyrittäjille.
Metsänomistaja Hannu Pulkkinen kertoo, että isäukko oli aikanaan naapureiden kanssa tehnyt yhteiskauppaa. Ollaan siis palaamassa entiseen ajattelutapaan.
Metsänomistaja Pasi Pulkkinen arvelee, että sille on tilausta myös tulevaisuudessa.
– Metsämaan arvo ei ole laskenut, vaikka puusta ei makseta paljon. Tilat pilkkoutuvat, kun nuoremmalla sukupolvella ei ole varaa lunastaa koko tilaa. Jos ei tukkipuulla ole nyt hintaa, tehdään näitä metsänhoitotöitä.
Pieniä hakkuita kannattaa kerätä yhteen, sillä isompi kokonaisuus on kannattavampi. Silloin ei haittaa, jos eri laatuja on kutakin vähän ja metsäautotien varteen syntyy useita kasoja.
– Jos kutakin laatua muuten tulisi vaikka metsäkärrillinen, ei se menisi kaupaksi, tuumaa metsänomistaja Petteri Pulkkinen.
– Kun metsät hoidetaan ajallaan, ne tuottavat kasvua ja sitä kautta tulosta. Yhteismyynti on kannatettavaa, mutta vielä todella harvinaista, sanoo metsäneuvoja Janne Jaakkonen.
Yhteismyynti vaatii viitseliäisyyttä.
– Se sopii metsänomistajille, joilla on samanlaisia ajatuksia ja samantyyppisiä leimikoita, sanoo Pasi Pulkkinen.
Yhteismyyntiin lähti alun perin viisi osakasta.
